sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Hyvää Tapaninpäivää!

Täällä huimat rv21+2 :)
Viisi päivää maagiseen rajaan ;)

Rakenne-ultrassa siis käytiin, 22.12.
siellä kaikki hyvin, erittäin vilkas vauvan alku löytyi, koko ajan hän oli "loikkaaja-asennossa" eli selkä ylöspäin, kädet rinnan alla ja jalat masun alla koukussa ja niitä sitten ojenteli niin että pylly nousi :D
Aivot oli kunnossa, sydän oli kunnossa, aortan kaari oli kunnossa, selkäydinkanava oli kunnossa ja kaikki raajat oli kunnossa. Myös mahalaukku näkyi selvästi ja munuaiset toimii kun rakko oli pissaa täynnä :)
Mitat vastas viikkojansa, pikkasella oli painoa noin 320grammaa <3

Kunnon profiili-kuvaa ei saatu kun kasvot oli niin tiukasti alaspäin, ettei mistään suunnasta onnistunut, mutta eipä tuo mitään, tammikuun lopulla on 4d-ultra :)

(selkä ylhäällä, pylly vasemmalle ja pää oikealla, kasvot alaspäin )

Reisiluuta kun kätilö alkoi mittaamaan, niin siinä vaiheessa tämä mamma oli haukankatseella mukana ja rääkäsin "MÄ TIESIN!!" Ja sitten tarkistettiin näinkö mä oikein, kyllä! Ei niistä vehkeistä voinut erehtyä, oikein näin ja oikein aavistin, pikkanen poikahan se siellä <3 <3

Lääkärin pakeilla kävin myös ja kaikki kunnossa sielläkin :)
Tuo lääkäri antoi luvan varata ultran juuri sille ajankohdalle kun itse haluan ja sanoinkin että mielellään siellä 27 viikolla tulisin tarkistukseen, lekuri oli tätä jo vähän aavistellutkin ja oli samaa mieltä, että siellä sitten.
Menin varaileen aikaa ja sain helmikuun alkuun, jälkeenpäin sitten laskettiin tuo päivä, että mitä se tekee viikoissa ja kas, 27+4, tasan samat mihin edellinen odotus päättyi.
Voipi olla siis että hiukan kädet hikoaa ja sydän hakkaa kun oven avaa..

No.. Nyt seuraava tarkastus on neuvola heti 3.1. ja sitten siellä tammikuun lopulla se 4d ja pari viikkoa siitä niin ä-poli.
Näillä mennään taas <3

lauantai 18. joulukuuta 2010

Yli puolenvälin!! rv20+1

Puoliväli, se oli eilen!
Hurjaa :D

Vielä 1viikko ja 6päivää niin ollaan ensimmäinen etappi saavutettu, sitten voi todella sanoa, että meille TULEE vauva.
Kyllä tämä potkii hurjasti ja sykkeetkin on aina vahvat olleet kun olen kuunnellut,
välillä tuntee itsensä jopa vainoharhaseks tuon dopplerin kanssa, kun pitää kuunnella vaikka justiinsa olis liikkeet tuntuneet.
Se vaan taitaa olla tapa..

Tässä olen sairastellu joten siinä syy minkä takia jutut on jääneet vähemmälle,
ensin iski hirmu tukkoisuus, se meni ohi ja alle viikon päästä se tuli takasin, ei meinannu henki kulkea ollenkaan, mutta niin siitäkin vaan onneksi selvittiin.
Kuumetta ei missään vaiheessa nostanut ko. tauti, mitä vähän ihmettelin, olis voinu mennä nopeampaa ohitsekkin sitten..

No, flunssa on selätetty, töissä jopa epäiltiin että onko se jopa sikaa, kun sitä on sotapoikien keskuudessa ollut ja sieltä käy todella paljon väkeä meillä kaupalla ostoksilla, eikä ne reppanat ole pienenä vissiin oppineet että olisi ihan kohteliasta laittaa kättä eteen jos alkaa yskittään vaikkapa siinä kassalla..
No, sairastettu joka tapauksessa on, oli mikä ikinä olikaan..

Sittenpä iskikin selässä hermot jumiin, kuluneen viikon maanantai-iltana alko jomottelemaan ja ajattelin että se menee kyllä ohitse yön aikana, kun usein on niin ollut että illalla jomottelee ja aamuun mennessä on ollut ohi, mutta ei...
Tällä kertaa tuotti tuskaa nousta sängystä ylös, saati kävellä, istua, ajaa autoa..
Päätin että nyt riittää ja lääkäriin sitten vaan. Ainoa että hoitomahdollisuudet on todella rajalliset tällä hetkellä ;)
Tulehduskipulääkkeet - EI
Hieronta - EI, koska mahalleni en voi mennä

joten ainoaksi jäi panadol ja lepo. Oon kyllä koittanu kovasti venytellä sen mitä taivun, mutta eipä tuo näytä oikein auttavan =/
Oli se jo yhden päivän parempi, mutta taas kivut palas, *murinaa* vasen jalka särkee samaan tyyliin kuin joskus pienenä kun oli kasvukipuja.. inhottavaa.

Hmm.. tarvii toivoa että alkaa kuitenkin kohtapuoliin helpottamaan, kuitenkin töissä pitäisi selviytyä vielä seuraavat 3kuukautta.

Keskiviikkona meillä onkin edessä rakenne-ultra :) Isäntäkin pääsee mukaan, koska koulut päättyy tuollon keskiviikkona niin ei ole paljoa kuskattavia ja näin ollen kuljetukset onnistuu vähemmällä määrällä autoja, hienoa!
Saapa nähdä näyttääkö tämä tyyppi että kumpaako puolta hän edustaa ;)

4d-ultrankin varasin, ihan uteliaisuuttani vaan, kun ennen ei olla käyty ja viimeks ei sitten ehdittykkään enään.. Jospa siis tällä kertaa :)

Niin moni on siinä käynyt ja kehunut että on hyvä, niin tottahan mäkin haluan! Etenkin kun ei ikinä tiedä, onko tämä se viimeinen vauva joka meille on tulossa..

Jeps, tässäpä eiliseltä kuvatusta, koko kollaasi valmiina, sitten alkaakin loppu-ajan kuvailut :)


Ja palaillaanhan taasen ens viikolla! 0/

maanantai 6. joulukuuta 2010

rv 18+3

Viikko taas viimeisestä kirjoituksesta,
hurjaa kuinka paljon pieni todella tuolla kehittyy näinkin lyhyessä ajassa, seitsemässä päivässä! Nyt liikkeet tuntuvat jo päivittäin ja aina kun itse rauhottuu paikoilleen niin pieni hetki menee ja tökkiminen alkaa <3 <3

Rakenne-ultraan on aikaa jäljellä 2viikkoa ja 2 päivää, jänskättää.
Toivottavasti siellä on edelleen kaikki mallillaan!
Sukupuolestakin voin sanoa olevani jo lähes 100% varma ;) Mutta jääköön ne mun epäilyikseni sinne saakka kun varmuus saadaan :P

Hmm..
Kaamea väsymys vaivaa, tämä päiväkin on alotettu kuitenkin jo klo 04.00 eikä viime yönä oikein uni tuntunut tulevan ollenkaan,, silmät nukkuivat, aivot ei, ärsyttävää.
josko se tästä taas..

Juubelis, perjantaina oli tasaviikko 18+0 ja tässäpä tuolta aamulta kuvaa masutuubin kera;

maanantai 29. marraskuuta 2010

rv17+3

Eilen illalla, mun piti lähteä saunaan, mutta enhän mä sitten voinut kun masussa alko bileet!
Kunnon tuuppimista ja hutkimista, navan paikkeilla näky vaan semmosta nykimistä ja vuoroin tuntui alamasulla myllerrystä ja mä olin rakastunu <3
aww.. Siellä asuu ja ennen kaikkea kasvaa joku pieni maailmanvallottaja <3

Onhan noi aiemmin tuntuneet, mutta nyt näky jo selvästi ulospäinkin, mä en malta odottaa että liikkeet tuosta vielä vahvistuvat ja sitä aikaa kun saa valitella että potkut rintalastan alle tekee kipeää ;)
Kaikki ajallaan <3

perjantai 26. marraskuuta 2010

rv 17+0

Viisi viikkoa "enkeli-rajaan" jäljellä, voi kun viikot vierisi nopsasti, myös siitä eteenpäin.

Ei tätä oman masun kasvua meinaa taas edes tajuta, ennen kun ottaa jokaisena tasaviikko-päivänä kuvan ja laittaa ne vieretysten, onhan siinä muutosta!
Viikko sitten massun malli oli aika hauska, ihmeellinen kuula *nauraa*
Tässäpä tämmöinen "kollaasi", lisäilen siihen sitten lisää kun viikkoja kertyy :)



Rakenneultrakin sieltä lähestyy, kaksi päivää ennen joulua.
Saapa nähdä joudunko meneen sinne yksin vai pääseekö mies mukaan.. Toivottavasti pääsee, koska mua ahdistaa mennä yksin sinne äitipolille.
Viimeks kun mä menin sinne yksin, sain vain huonoja uutisia ja lähdin ilman vauvaa.

Np-ultrassa kun käytiin niin mun oma syke oli varmasti aika huima siinä odotustilassa ja samoten kämmenet hikoili ym.. mitäs sit jos sinne tosiaan yksin olis mentävä *pureskelee kynsiään*
No, kai siitäkin selviäis, ehkä.

Täällä mä olen kotona kääriytyneenä viltteihin, jatkuvasti kylmä ja vaihtelevasti sitten lämmin. Kuumekko lie sahaa oikein kunnolla =/
Kuitenkaan mitattaessa ei näytä että olis edes pientä lämpöä.
Päätä jyskää inhottavasti ja kurkku on kipee, korvakin vetää tukkoon ja tuntuu ettei edes ajatus kulje kunnolla. Damn..

Sairaslomalla siis sunnuntaihin ja maanantaina töihin.
Sanoin lääkärillekkin, et jos mun ei tarvis ajatella kuin itseäni, niin kyllä mä menisin sinne, mutta nyt on joku toinenkin kyseessä.. Totesikin vain että ehdottomasti menet kotiin lepäämään.
Tänään se onnistuukin, kun vein lapset aamusella päiväksi hoitoon, muutaman tunnin päästä ne jo kotiutuukin ja mä voisin mennä vaikka veteleen päikkärit tähän väliin kun on hiljaista :)

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Lisäänpä..

vielä ihan muuta kuin odotukseen liittyvää,
eli nyt vasta älysin katsella blogin asetuksia ja mullahan ei ollutkaan tuolla kommenttien ilmotuksessa täppää, vaan siellä oli valittuna kohta "ei koskaan".

Ja samalla huomasin että onhan tänne jo useampi kommenttikin tullut *punastelee* joten kiitos niistä ja ei, en ole ylpeä vaikken niihin ole vastannut, tästä eteenpäin kyllä yritän vastata kun ilmotus- toiminto on nyt käytössä :)

Rv 15+5 ja neuvola

Neuvolassa siis tänään.
Vähän tavallaan jännitti, että mitä on edessä kun viimeksi täti heitteli lähinnä sammakoita silmille, taisinkin jo aiemmin niistä kirjoittaa.

Nyt menin sinne, eläväiset jäi leikkimään odotushuoneeseen ja jätinkin sitten huoneen oven auki että pääsevät tarvittaessa huoneeseen ja myös kuulen mitä touhuavat.

Ensimmäisenä istahdin penkille ja sanoin tädille, että muutappa muuten sitten sinne tietoihin että mulla on kolme synnytystä takana, eikä kahta kuten sinne laitoit.
Se alkoi heti koittamaan että saako sen vaihdettua ja näyttikin lähinnä siltä että mitähän sieltä seuraavaks tulee kun selitti mulle, että nää on kun näissä on tämmöset aikarajat minkä sisällä tämän saa vaihdettua, mutta eiköhän sen saa ja kirjotan vielä tuohon allekkin jne.
Kun hänellä vaan tuli jotenkin semmonen kun viimeks puhuttiin että ei se synnytys olis ollu, mutta kyllähän se on kun ei sitä voi keskenmenoksikaan laskea.. jne,,,

Vissiin menny naistenpolilta tai sitten synnäriltä, ehkä molemmista jopa, noottia perille.. Kun niissähän mä siitä valitin. Mutta siis hyvä vaan.
Mun oli tarkotus lykätä semmonen iso nivasta tietoja myös luettavaksi, mutta kun oli sitten asian käsittänyt kuten se pitääkin, niin lähdin paperit kourassa kotiinkin..

Jep,
kaikki arvot ym. näytti siis kuitenkin olevan kohdillaan, paino noussu viime käynnistä (10+ jotain) vain kilon ( \o/ ) ja samoin hemoglobiini oli noussut edelliskerrasta, 124 -> 128 :)
Hienoa, ei siis vielä ainakaan lisärautaa.
Paineet oli matalat kuten aina, tällä kertaa jopa matalammat kun viimeksi 107/60 ja sykkeet jumpsutti nätisti heti kun laitteen laitto päälle, siinä 150 tienoilla oli, kohdunpohjakin hienosti sieltä nousussa, tossa se tuntu vähän navan alapuolella :)

Tämä täti tällä kertaa jopa kysyi multa, että onko mulla miten luottavainen olo nyt tämän odotuksen suhteen kun ajattelee tuota edellistä?
Olin hiukan äimänä tosta kysymyksestä, koska ei se viimeks oikeestaan edes kyselly mitään tosta edellisestä odotuksesta :o

Se joka sinne nootin onkaan antanut, niin kyllä kiitoksen nyt ansaitsis, nimittäin viime käynnin jälkeisenä yönä mä en nukkunut kun muutaman tunnin, kun päässä vaan pyöri se mitä siellä mulle sanottiin.

Niin, vastaushan oli että on ja ei.
Mä olen päättänyt saada tämän lapsen, mutta silti tiedän mitä kaikkea voi tapahtua vaikka kuinka päättäisin ja mitä. Ei se lopulta ole mun päätettävissä.

Tultiin sitten kotiin ja kotitöitä tuossa puuhailin, kun sitten istahdin niin monta pientä monotusta tuli että tuntui!
Kyllä hetken aikaa oli "lamaantunut" olo kun tajusin että heeii!! Täältähän tulee jo näin voimakkaita potkuja :D <3

Jep, ilta meni sitten rentoutuessa koko perheen kesken kylpylässä ja nyt särkee päätä, onneksi jo helpottamaan päin sekin.

Ja ei muuta kun ens kertaan!

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

rv 15+2



Niin ne päivät on taas vierähtäneet, tuossa yllä ihan tuoretta kuvaa, tältä aamulta nimittäin :)
Kyllähän tällä kummulla jo kokoa alkaa olemaan ihan mukavasti, töissä kyykkiminen tekee jo heikkoa, kun ei yksinkertaisesti taivu :D

Pikkarainen siellä onneksi jo välillä ilmottelee olemassa-olostaan potkasemalla,
toista viikkoa jo kuulostellu että onko vaiko ei, mutta kyllä ne ihan selvästi liikkeitä on <3 Ihanaa, kun vielä voimistuisivat ja kyllähän ne niin tekeekin ajallaan :)

Sydän lödä jumpsuttaa, edelleen niitä joka päivä kuuntelen ja niin varmasti jatkossakin. Onneksi on oma laite, ei tarvitse lähteä päivittäin neuvolaan ;)
Keskimäärin syke on siinä 150 tienoilla ollut, vaihteluakin sopivasti.

Yllätyin jopa eilen, kun en ottanut paniikkia päälle kun ensimmäisellä kuuntelukerralla ei kuulunut kuin suhinaa ja omaa sykettä, kuitenkin näyttö antoi sykkeet 132 ja siitä ylöspäin, menin sitten kunnolla sohvalle makuulle ja kun laitoin laitteen päälle niin äänet löyty heti.
Kai se on kun tietää että tässä vaiheessa ei tehdä mitään vaikka jokin menisikin pieleen.

Toisella nettipalstalla eräs "vanha tuttava" kysyi että pelottaako mua, että menetän tämänkin?
Pakko siihen oli vastata että eipä juuri ja eihän sitä mitään saa jos ei uskalla edes yrittää. Mä olen päättänyt saada tämän vauvan, elävänä. Sekä hänelle tietysti pitkää ikää ja terveyttä.

Oho, taisinpa ekan kerran puhua sitten ihan vauvasta, tähän mennessä puhe on aina ollut Pikkaraisesta tai muusta vastaavasta, antaako ajatukset nyt tilaa jo sille, että mun mahassani on oikeasti pieni vauvan alku?
Jännää ;)

Nyt tekemään ruokaa lopulle perheelle, iskäkin sai aamupalaksi kakkua ja kahvia sänkyyn sekä lasten lahjat ja kortit :)

Palataan taas!

torstai 4. marraskuuta 2010

rv 13+6

Huomenna taas täydet viikot,
mietin juuri että minne nämä päivät oikein menevät?!

Toisaalta, hyvähän se on että aika kuluu, niin ei ehdi pohtia niin paljoa kaikkea.
Mutta toisaalta, pian alkaa tuntua liikkeet ja pelkäänkö mä sitten jatkuvasti niiden loppua?

No, maanantaina kuitenkin käytiin nt-ultrassa, tuolloin viikkoja siis oli 13+3
Tässäpä otoksia murusesta <3




Pikkuruinen nyrkki <3


Kaveri oli ensin kovin jääräpäisen oloinen, pötkötteli vaan nätisti kasvot "kameraan" päin eikä suostunut millään kääntymään vaikka kuinka tönittiin anturilla, vähän jalkaa helutti. No, sitten kätilö kuvaili muuten vaan ja hetken kuluttua tämä kääntyikin oikeaan asentoon tuon nt:n kannalta. Turvotus oli normaali, 0,9.

Oli huimaa seurata kuinka tarkkaa kuva noilla laitteilla saa,
pienet varpaat ja sormet pystyttiin laskemaan ja molempia oli oikea määrä,
jalat näytti hurjan pitkiltä, eli pitkäjalkainen rimppakinttu sieltä on ilmeisesti tulossa :)
Reisiluuta kun kuvattiin niin pikkanen laittoi käden eteen (kyllä vähän nauratti) ja yhdessä kohdassa näytti "meille" peukkua, siis muut sormet oli nyrkissä ja vain peukalo pystyssä <3
Ihana oli käydä.

Kauheasti oli käytännöt muuttuneet äiti-polilla, mutta eiköhän nekin nyt sitten tutuiksi tule.

Rakenne-ultraan on aika varattuna 2 päivää ennen joulua, samalla pääsen lääkärin tarkastukseen ja sovitaan jatkosta, kuinka seurataan, koska mulle on näin luvattu että seuranta on huomattavasti tarkempaa kuin aiemmin.

Tällä kertaa ei siis ilmeisesti muuta asiaa ollut, kaikki vaikuttaisi olevan tällä hetkellä hyvin :)

tiistai 26. lokakuuta 2010

rv 12+4 (uä:n mukaan 12+1)

Eli viimein "riskiraja" ylitetty.
Tosin, enpä tunne tuota riskirajaa enään tätä nykyä..
Harmi sinänsä, sillä olishan se ihanaa vetää ne vaaleanpunaiset kakkulat silmille ja olla autuaan tietämätön kaikesta pahasta mitä voi tapahtua. Toisaalta, jos en niitä tietäisi, en varmasti tällä hetkellä odottelis neljättä lasta (tarkoitan siis sitä että siinä tapauksessahan kolmas olis hengissä? )
Mutta siis, hyvähän se on, että tietää ja olisin ollut hyvin kiitollinen jo kolmatta (jopa jo ensimmäistä) jos vaikka neuvolassa olisi informoitu myös näistä ikävistä asioista. Ainoa mistä siellä taidetaan varoittaa on raskausmyrkytys.

---------

Massussa vissiin kaikki ihan kohdillaan, ainakin se kasvaa hurjaa vauhtia :D <3
Ja kyllä ne sykkeetkin sieltä on joka kerran kuuluneet, vaikka välillä saakin vähän etsiskellä enemmän jos vähemmän. Ja siinä 146-157 välillä ne on olleet <3



Hmm..
Koskahan sitä kertois asian "julkisesti"...? Ehkä viikon päästä, maanantaina kun on se np-ultrakin.

Palailenpa taasen :)

torstai 21. lokakuuta 2010

Rv 11+6

Hups, päivitykset sitten hiukan jääneet unohduksiin, nyt niitä sitten siis :)

Elikkäs viime perjantaina, rv11+0 kävin vielä hematooman takia kontrollissa ja kaikki näytti todella hyvältä.
Hematooma oli "liiskaantunut" jo, eikä siitä siis ole enään vaaraa, se voi sieltä hiukan tiputtaa mutta ei muuta, huh! Tuon osalta.

Pikku-tyypillä näytti olevan myös kaikki oikein hyvin, kaksi kättä ja kaksi jalkaa löydettin ja molemmat parit viuhtoivat niin pirusti menemään <3 Kovin eläväinen tapaus sieltä siis löytyi, onneksi!
Pituutta huimat 3,6cm ja viikoissa heitti 2-3 päivää.

Maanantaina piipahdin sitten siellä verikokeissa ja päivällä soittelin ultraan aikaa, se olis sitten 1.11. klo 15.20, viikkoja pitäis olla sitten 13+3 mutta veikkaanpa että aika tasan 13 näyttää mitat ;)
Mutta sehän tässä on hyvä, että tota päivää ei lähdetä muuttamaan noin pienellä erotuksella, eroa pitäisi olla vähintään 6päivää ennen kuin laskettua aikaa lähdetään vaihtamaan :)

Uusi kotidopplerikin saapui tiistaina, kätevä kun ei tarvitse kaiuttimia, vaikka toisaalta, onhan niissäkin puolensa. Toisessa on viikkonäyttö, toisessa ei jne..
Mutta nyt niitä on kaksi, voi vaihtaa laitteesta toiseen jos haluaa ihan itsekseen kuunnella.
Pari kertaa tää tyyppi on mut ehtiny jo säikäyttään, mutta pitää muistaa että vielä on tilaa mennä piiloon anturia, jonkun aikaa saa aina etsiskellä, mutta joka kerralla ne äänet sieltä on onneksi kuuluneet!

Mahakin on jo ilmestynyt ihan kunnolla, eikä tätä todellakaan enään piilotella kovin kauaa, muutamia silmäyksiä kun on jo nähtykkin jne..
Alkuviikosta piti pomollekkin töissä kertoa, mutta eihän se sitten ollutkaan töissä, joten se siitä. Jospa huomenna tai sitten ensi viikolla?
Niin ja pari työkaveriakin jo tuumaili, toinen sano että ihan yöstä toi on tullut kyllä ja toiselle kun kerroin, niin sanoi että oli katsellutkin aiemmin, mutta ei sitten kehdannu kysyä mitään :)

Tässäpä vähän kuvia, parempia sitten saa toivottavasti siellä nt-ultrassa, nämä nyt vaan on vähän sinnepäin otettuja että sai selvyyden siitä hematoomasta ja viikoista.


Ja tässä massu rv 11+2



Siinäpä sitä päivitystä taas tälle erää :)

tiistai 12. lokakuuta 2010

rv 10+4

Se olis sitten 11. raskausviikko käynnissä, kohta jopa ohitsekkin jo :D

Tänään neuvolassa;

RR 112/60
Hb 124
Syke + !!

Pienten etsintöjen jälkeen syke sieltä löytyi, vahvana naputti <3 <3

Tuon neuvolantädin mukaan tämä on mun kuudes raskaus ja mulla on takana KAKSI synnytystä. "Niin no eihän tätä oikein voi synnytykseksi laskea" se mutisi kun oli puhetta meidän enkelistä.

Tietääkseni, mä olen synnyttänyt KOLME lasta, kaksi täysi-aikaista, yhden ennen-aikaisen.
Korttiin merkkasi raskaudet ja synnytykset, esikoisen ja kakkosen kohdalle sukupuolet merkkasi, merkinnän E (elossa) syntymäpainot jne..
Kolmosen kohdalle tuli merkintä rv 27+4 fetus mortus.

Mä lisäsin siihen kotona merkit sukupuolesta K (kuollut) ja syntymäpainon.

Hitto että ottaa päähän, muutenkin pää on kovilla ja sitten mun lapsi sivuutetaan täysin, aloin jo miettimään että oonko mä kenties nähnyt unta tai jotain?!
Ja myös kohtaan G/P on laitettu G6 P2 (aiemmat synnytykset).
Tästä aion mainita seuraavan kerran sairaalassa, eli perjantaina.

No, masussa vaikutti nyt olevan kaikki ok.
Perjantaina lisää uutisia :)

lauantai 2. lokakuuta 2010

Rv9+1

Eilen sitten meinasi alkaa pää pehmiämään, kun aamulla taas tiputtelin.
Oli yksinkertaisesti pakko lähteä tarkistamaan asia, missä mennään vai mennäänkö enään missään?

Omat isovanhemmat oli tulossa kyläilemään ja koitin kiirehtimättä tuossa olla, ei ne koskaan kovin pitkän istu kuitenkaan ;)

No, tunnin päästä ne alkokin lähtöä tekeen ja ite samalla laittelin ipanoille vaatetukset päälle.
Lähdettiin ajeleen, lapset mummolaan ja itse polille. Menin sinne siis ilman lähetettä tai aikaa.. Vastaanottaja alko siinä sitten pohtimaan, että tarviikohan mun nyt kuitenkaan mennä näytille. Kävi kysymässä lääkäriltä asiaa ja hetken päästä palasi, "juu, kyllä sut kohta sinne otetaan."
Jännä juttu että mun kansiokin löyty suoraan siitä naistenpolin hyllyltä :D

Alle tunnin jouduin istuskeleen ja sitten pyydettiin huoneeseen.
Lääkäri oli todella mukava, sano heti että hän kyllä ymmärtää huolen kun on sen verran rankka tuo tausta. Niinhän se tosiaan on..

Sitten ultrattiin. Ensin paineli vatsan päältä ja ihan alavatsalta löyty pientä arkuutta/epämiellyttävää tunnetta. Varsinaisesti se ei sattunut, mutta ei se kaukaa hakenutkaan.
Ensimmäisenä täti sano että täällä on hematooma. Sit toiseks vasta katso pikkasta.
Siellä se oli kasvanu, kaikki oli ihan hiljaa ja katottiin ruutua, "ihan kun siellä näkyis syke" sano lääkäri. Huh.. Näky se!
Samoten näky "pitkä" napanuorakin pienenä viiruna.
Hoitajakin tuli sieltä pöydän ääreltä kurkkaamaan ruutua ja saman hän totes.
Tällä kertaa mitat vastas viikkoja 8+5 - 8+6, eli 1-2 päivää vähemmän kun omat laskelmat (viimeksi oli kuitenkin 4päivää pienempi). Menen kuitenkin noiden omien laskujen mukaan niin kauan et päästään sinne np-ultraan jossa se sit paremmin määritellään.

Juu, se harmia ja harmaita hiuksia aiheuttava "ongelma" siellä todella on hematooma kohdunsuulla. Kokoa oli 19*15mm (eli 1,9cm*1,5cm) ja se siellä tiputtelee..
Hyvä asiahan on se, että tuo hematooma (ällöttävä sanakin jo) on pienempi kun pikkanen. Mä en edes tajunnu kattoa pikkasen mittoja kun tuijotin vaan sitä sydämen läpätystä <3 Mutta siis viikkojen 8+ perusteella pituus on noin 15-22mm (1,5-2,2cm).
Vaaranahan silti on, että jos toi tulee tuolta ryminällä ulos, niin se voi vetäistä pikkasenkin mukanaan, eli toivotaan sitten että tulee tuolla mahdollisimman hermoja raastavalla tavalla, tiputtelemalla.. Tai toinen vaiho-ehto, että imeytyy sinne kohdun seinämiin..

Nyt sitten 10 päivää pelkkää lepoa, pieniä kevyitä kotihommia saa tehdä mutta kehotti jättämään nekin muille. Eli itsellä sitten sohva selässä kiinni yli viikon. Ihanaa.
Mutta miten mä, joka tykkää tehdä ja puuhata saan pidettyä itteni paikallaan?

Ja kyllä mielikuvitus alkoi sit taas laukkaamaan kun aloin miettimään tuota napanuoraa. Kun se näytti kuitenkin suhteellisen pitkältä, niin toivottavasti tämä nyt ei sitten vtäse sitä solmuun,, niinkin kun on käynyt, kohtalokkain seurauksin.

Kai se on vaan yritettävä.

Tälläista tällä kertaa.

-Z

tiistai 28. syyskuuta 2010

8+4

Pitipä vaan sanoa että ensimmäinen neuvola on sitten varattu.
Parin viikon päästä, 12.10. klo 12 sinne sit pitäis suunnistaa :)
Jänskättää.. Viikkoja pitäis sitten olla kasassa jopa 10+4.
HUI! Siihen on siis ihan tasan 2viikkoa *jyrsii kynsiään*

-Z

maanantai 27. syyskuuta 2010

rv 8+3

Se olis sit jo ylitetty 8viikkoa :)

Oireet sen kun jatkuu, paha olo vaivaa ihan jatkuvasti, etenkin jos unohtaa syödä ja mä tunnun unohtavan jatkuvasti..

Keskiviikkona kävin ultrassa ja tässäpä se ainokainen kuvanen minkä mukaani sain, siellä pienten + merkkien välissä hän on <3
Pituuttakin huimat 9,3mm :')



Sydän siellä näky lyövän hienosti myöskin, mikä nyt oli se pää-asia siellä.

Torstai-aamuna sitten luulin että taas se helvetti alkaa, mutta onneksi, se olikin ohimenevää ja ilmeisen vaaratonta. Nimittäin pientä vuotoa oli selvästi havaittavissa.
Soitin jo polille ja pitkin että mitäs nyt kun eilen nähtiin että jotain elävää siellä on ja tänään on sit näin. Sydän syrjällään sai olla koko päivän.
Illalla se oli sit loppunu jo kokonaan ja näiden seuraavien päivien olotiloista päätellen voin sanoa kaiken olevan ok. Huh..
Eikö mikään odotus voi mennä "normaalisti" ?

Niin ja nyt alko sitten vaivaan vielä viisaudenhammaskin (tai ehkä hampaat) ja niitähän ei saa poistattaa odotus-aikana, koska siinä on liian iso riski saada tulehdus jne..

Mutta tämmösiä uutisia nyt tällä kertaa :)

<3:lla -Z-

torstai 9. syyskuuta 2010

Ultrassa :)

Tuli käytyä tänään, toissapäivänä soitin että onko mahdollista ja tänään siellä jo oltiinkin. Nopeaa toimintaa.
Viime menkoista laskettuna viikkoja pitäis olla 6+2-6+6 mutta todellisuus on 5+

Pienenpienenpieni millin mittanen tirppana siellä näky, sykettä ei vielä löytyny. Toivottavasti se syke sieltä alkaa pian ja jatkuu montamontamonta vuotta eteenpäin <3

Kaikki näytti kuitenkin normaalisti kehittyvältä raskaudelta ja se, mikä mua pelotti, eli kohdunulkoinen, on nyt poissuljettu, huh.

Parin viikon päästä sitten uudestaan kurkistamaan ja sit toivotaan että sieltä jo enemmän elämää löytyy!
Siihen asti jatkan minidisperiinin popsimista kerran päivässä, sekä foolihapon popsimista myös kerran päivässä.

Toivottavasti ei tule tarvetta tässä välissä mennä, sanottiin että jos vuotoja tai vatsakipuja ilmenee, niin sitten päivystyksenä paikalle.

Jep, näillä mennään piinaviikot edessä, mutta eiköhän niistä selvitä, nimittäin niitä piinaviikkojahan on edessä sitten vielä 35 ;)

p.s. Sain muuten äitiyskortin mukaani jo :)

tiistai 7. syyskuuta 2010

5+4

Hui! Meinaako nää vaan kertyä nämä päivät ja sitä myöden viikot?

Enpä sitten muistanu sitä verikoetta, kun ihan muissa asioissa kävin lääkärin pakeilla. Kättä paketissa jne..

Mielenrauhan vuoksi kokeilin taas yhden digi-ovistestin ja normaalistihan niillä itse viivoilla mitkä siihen tikkuun ilmestyy, ei ole merkitystä. Ja tähän mennessä saadut pos.-tulokset on olleet niin, että se "testiviiva" on ollu huomattavasti vaaleempi.

(ja niinhän siinä ohjeessakin on, et niillä viivojen vahvuuksilla ei ole mitään merkitystä)

No tänään sit kun ton kokeilin ja otin sen tikun irti siitä laitteesta, niin se "testiviiva" oli varmaan kaks kertaa yhtä tumma kun se toinen viiva.. Ohhoh..

Kohta alan laitteleen puhelinlinjoja lämpimiks ja soitteleen neuvolaan ja sairaalalle. Koska lähestulkoon kaikki muut enkelilapsen synnyttäneet ja nyt seuraavaa lasta odottavat ovat päässeet ongelmitta varhais-ultraan kunnalliselle puolelle ja minua kehotetaan aina menemään yksityiselle puolelle, täytyy sanoa että kummaa touhua on ja nyt meinasin ottaa selvää että miksen minä sitten pääse, edes näillä taustoilla.

Palaanpa taas ja kerron seuraavalla kerralla kuinka kävi.

-Z

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

rv5+2

Pelkoa ja ahdistusta,
ihan hirvee kun ei voi olla varma, et onko tuolla joku ja onko se joku oikeassa paikassa jne..

Viimeks olin jo niin onnessani että tuntuu menevän hyvin, oireet oli ihan tajuttomia ja sit kuitenkin sikiöpussi ei ollu oikean mallinen eikä sykettä löydetty..

Huomenna ajattelin kysästä edes mahdollisuutta verestä mitattavaan hcg-testiin.. toivotaan että se on noussu kunnolla.
Testiviivat ainakin näytti vahvistuneen kun viimeks kokeilin *virne*

Eipä tällä kertaa kummempia, oli pakko purkaa pikkasen ;)

-Z

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Totta sen on kai pakko olla?!?

Tänään testi antoi nimittäin tällaisen tuloksen!!



Itsellä on olo just semmonen, ettei tää VOI pitää paikkaansa, mitään oireita ei oikeastaan edes ole..
Tosin, ainoa, missä mulla on ollut huomattavia oireita, on tuo edellisin raskaus joka päätyi sillon 8viikon tienoilla. Sillon eto ihan jatkuvasti ja kaikki oli ihan selviä, rinnat kipeenä jne..

No, jospa tää olis nyt sitten parempi, näin on noista kahdesta elävästäkin ollut ja näin oli myös siitä pienestä enkelistäni <3

Toivotaan. Kunhan sais omaan päähän iskostettua myös tämän asian.
Illalla oli vielä pakko tehdä perus viiva-testi, edellinen kun antoi niin häilyvän tuloksen niin oli katsottava olisko se yhtään tummunut ja tässäpä sen tulos, selvästi näkyy :)


Koitetaas pikkuhiljaa sulatella tätä tulosta :)

maanantai 30. elokuuta 2010

Onko se totta?!

Haalea viiva, tuo jota haamuksi kutsutaan, ilmestyi tänään näkyviin!
Uskaltaako tästä iloita? Ei vielä.. voi olla liian aikaista.
Takana jo kaksi keskenmenoa perätysten ja niitä edeltänyt kohtukuolema.
Nyt on otettava rauhallisesti.

Jos nyt näin on, että tuo "haamu" on juuri sitä mitä sen oletetaan olevan,
on meidän perheen määrä kasvaa toukokuun alussa 2011 <3
Ja jos tuo nyt pitää paikkaansa, niin meneillään on huimat raskausviikot, 4+5 <3

Odotellaan, malttamattomana, mutta silti pää kylmänä.

-Zerafiina