Rv 34+4 ja mun alkaa fysiikka sanoon että nyt alkaa oleen jo tiukilla..
Olo on ku pesismailalla hakatulla, yöllä ei meinaa saada kunnon asentoa missä nukkua ja kun se viimein onnistuu ja alkaa kääntään taas kylkeä, sattuu joka paikkaan ja saa huomata että kas, herra 4v. nukkuu TAAS meidän välissä.
Harrastaa siis ihan samaa kun esikoinen sillon kun tuota kakkosta odotin, yöllä jossain välissä aina meidän väliin piti päästä.. Kyllä se sit sillon loppu kun vauva synty, mutta katotaas meneekö tuon jääräpään tajuntaan asti se, että sitten ei ole asiaa meidän sänkyyn tulla yöllä.
No joo,, mulla siis koko oikea puoli selästä täydellisesti jumissa, samoin alaselän alue, kun selkä sen verran jo mutkalla..
Eilen ipanat nauro mulla kun yritin sitä epätoivosesti venytellä, tuloksena oli se, että meinas taju lähteä..
Jos hetkeäkään kuvittelee että vois yrittää vähän vaikka pyöristää tota selkää, niin masusta tulee vastalausetta asiaan samantien ja potkitaan hyvinkin ilkeästi tonne kylkiluiden alle ja niinpä mulla on myös oikea kylki melko hellänä tuolta kylkiluiden tuntumasta..
Miten ihmeessä naiset on tehty? Ne kestää kerta toisensa jälkeen tätä, eikä odotus-ajan jälkeen muista näistä mitään?! Ei ainakaan siinä vaiheessa kun alkaa haaveilemaan siitä seuraavasta..
Ja niinkun itsekkin aikanaan sanoin, että minähän en valita jos raskautua onnistun, mutta hmm.. oon vissiin syöny sanani jo muutamaan kertaan..
Tekis mieli lähteä käveleen, mutta kun ei ole mitään mihin pystyis sitten nojaamaan jos, tai pikemminkin KUN alkaa taas repimään tuolta alavatsalta, niin turha toivo,, toiseks, yleensä siinä vaiheessa kun mä alan tuskailemaan vatsakipujen kanssa, ipanat kadottaa korvansa ja kirmailee missä sattuu, koitappa siinä sitten kailottaa kun lähes pelkkä hengittäminenkin sattuu..
Njoo..
että valitusta kerrakseen tällä kertaa..
Sitten ottaa päähän kun ei ite tajunnu sillon viimeks vaatia polilla seuraavaa käyntiä aiemmaksi,, Nyt edellisestä käynnistä on mennyt neljä viikkoa ja saman verran on jäljellä vielä seuraavaan käyntiin..
Koitinhan mä sille neuvolan sijaiselle vähän vihjata asiasta sanomalla et "no se lääkäri nyt päätti et mulla on kaikki hyvin, niin kai ne sit on, mut voi olla että menen sinne silti aiemmin.." mut ei se sit vissiin tajunnu mitä hain takaa..
Se lekurihan sillon sano että "meidän osalta ei sitten seurata enään" niin missä hemmetissä sit on mulle luvattu TIHEÄ seuranta?! Onko se jonkun mielestä tiheää seurantaa jos käyntie välillä on aikaa KAHDEKSAN viikkoa?
Noo.. Mieli siis tekis mennä käymään, että sais ihan mielenrauhan, mua mietityttää mm. et miten päin tää ipana täällä edes on, viime neuvolassa sano että rt ja melkein kiinnittynyt, mutta aika usein sarjatulta tulee yhtä aikaa sekä oikeaan että vasempaan kylkeen.. Aiemmin peppu oli tuossa pallean kohdalla, mutta nyt se on paljon alempana (laskeutunut?) ja välillä en meinaa löytää koko takapuolta kun tunnustelen..
Voihan se toki olla että on laskeutunut, mutta kuink pitkälle hän nyt meinaa laskeutua, kohta vilkkuu sit jo päälaki kun käy vessassa,,
Jep,, tulipahan valitusparsi, mutta tulkoot.
tiistai 29. maaliskuuta 2011
lauantai 26. maaliskuuta 2011
rv 34+1
Se olis taas viikkoa lähempänä tuo laskettu ;)
Viime tiistaina kävin neuvolassa, siellä oli sijainen tällä kertaa vastaanottamassa, ihan mukava nuori nainen ja ensimmäinen joka otti mun närästyksetkin tosissaan.
Hän siinä sanokin että itsellään oli sama vaiva odotus-aikana, enkä nyt jaksa uskoa että siitä odotuksesta kuitenkaan montaa vuotta olis aikaa.
Hän siis kävi suoraan kysymässä lääkäriltä kunnon lääkettä tuohon ikävään vaivaan ja soitteli sitten perään, että resepti odottaa seuraavana päivänä apteekissa!
Ihanaa, oon meinaan nukkunu nyt pari yötä oikein mukavasti ;)
Oma th suositteli löysää kaurapuuroa aamuisin kun sanoin sille tuosta vaivasta.. että jooh..
Selkä mulla oli jo valmiiks kipeä useamman viikon ajalta, mutta tuon käynnin jälkeen se on ollu vieläkin kipeämpi.
Vauva kun meni doppleria karkuun minkä pääsi, niin loppuviimein tuli oltua selällään (kovalla alustalla) noin 15minuuttia ennen kun hän hyväksyi ne äänet..
Paniikkia en ottanu missään vaiheessa, koska liikkeet tuntui koko ajan ja välillä tuli ihan kunnon tujautuksia anturiinkin :D
Vauveli siis on masussa lähtökuopissa, pää ei ihan ole kiinnittynyt, mutta melkein.
On siis todella syvällä lantiossa ja ihan vähän vielä heiluu :)
(pientä toivetta mahdollisesta käynnistämisestä ;) )
Hb oli lähtenyt nousuun itekseen, ehkä on myös edesauttanut mm. pinaattiletut ja paprika, mutta mistäs sen tietää. Onneks kuitenkin siis noussut, mulle kun ei tunnu noi rautavalmisteet sopivan, nestemäinen ehkä, mutta se laitto ton närästyksen pahemmaks :/
Eli se on siis nyt 120 :)
Verenpaineet oli jossain alamaissa, 102/63 (oma th mittaa nää sillä vanhalla laittella, stetoskoopilla kuuntelee tosta kyynärtaipeesta, nyt mitattiin ihan uudenaikasella laitteella..)
Sf-mitta oli 30,5cm eli näin ollen kohdunpohjankorkeudella on kasvuvaraa jäljellä 2,5cm :D
Kaks ensimmäistä odotusta jotka täys-aikasia on olleet, on toi sf-mitta ollut 33cm pari viimeistä neuvolakertaa ennen synnytystä :)
Sen suurempi ei vaan yksinkertasesti mahdu ;)
Jepulisjuu.. Olisko masukuvan paikka..
Esikoinen nappas pyynnöstäni taas kuvan, on muuten innokas tässä hommassa, ja kuinkas ollakkaan, onnistu nätisti jättään pään pois kuvasta :D
Näytän valaalta, pahoittelen.. tyylikkäästi kotikuteissa ja näin salamavalon ansiosta huomaan että noista housuistahan näkyy läpi :D
rv 34+0
Viime tiistaina kävin neuvolassa, siellä oli sijainen tällä kertaa vastaanottamassa, ihan mukava nuori nainen ja ensimmäinen joka otti mun närästyksetkin tosissaan.
Hän siinä sanokin että itsellään oli sama vaiva odotus-aikana, enkä nyt jaksa uskoa että siitä odotuksesta kuitenkaan montaa vuotta olis aikaa.
Hän siis kävi suoraan kysymässä lääkäriltä kunnon lääkettä tuohon ikävään vaivaan ja soitteli sitten perään, että resepti odottaa seuraavana päivänä apteekissa!
Ihanaa, oon meinaan nukkunu nyt pari yötä oikein mukavasti ;)
Oma th suositteli löysää kaurapuuroa aamuisin kun sanoin sille tuosta vaivasta.. että jooh..
Selkä mulla oli jo valmiiks kipeä useamman viikon ajalta, mutta tuon käynnin jälkeen se on ollu vieläkin kipeämpi.
Vauva kun meni doppleria karkuun minkä pääsi, niin loppuviimein tuli oltua selällään (kovalla alustalla) noin 15minuuttia ennen kun hän hyväksyi ne äänet..
Paniikkia en ottanu missään vaiheessa, koska liikkeet tuntui koko ajan ja välillä tuli ihan kunnon tujautuksia anturiinkin :D
Vauveli siis on masussa lähtökuopissa, pää ei ihan ole kiinnittynyt, mutta melkein.
On siis todella syvällä lantiossa ja ihan vähän vielä heiluu :)
(pientä toivetta mahdollisesta käynnistämisestä ;) )
Hb oli lähtenyt nousuun itekseen, ehkä on myös edesauttanut mm. pinaattiletut ja paprika, mutta mistäs sen tietää. Onneks kuitenkin siis noussut, mulle kun ei tunnu noi rautavalmisteet sopivan, nestemäinen ehkä, mutta se laitto ton närästyksen pahemmaks :/
Eli se on siis nyt 120 :)
Verenpaineet oli jossain alamaissa, 102/63 (oma th mittaa nää sillä vanhalla laittella, stetoskoopilla kuuntelee tosta kyynärtaipeesta, nyt mitattiin ihan uudenaikasella laitteella..)
Sf-mitta oli 30,5cm eli näin ollen kohdunpohjankorkeudella on kasvuvaraa jäljellä 2,5cm :D
Kaks ensimmäistä odotusta jotka täys-aikasia on olleet, on toi sf-mitta ollut 33cm pari viimeistä neuvolakertaa ennen synnytystä :)
Sen suurempi ei vaan yksinkertasesti mahdu ;)
Jepulisjuu.. Olisko masukuvan paikka..
Esikoinen nappas pyynnöstäni taas kuvan, on muuten innokas tässä hommassa, ja kuinkas ollakkaan, onnistu nätisti jättään pään pois kuvasta :D
Näytän valaalta, pahoittelen.. tyylikkäästi kotikuteissa ja näin salamavalon ansiosta huomaan että noista housuistahan näkyy läpi :D
rv 34+0
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Ups,,
Olipas livahtanut eiliseen päivitykseen väärä määrä viikkoja, nyt se on korjattu.
Vaikka enhän mä tietenkään pahakseni laittais vaikka viikolla hujautettais jo eteenpäin ;)
Tänään siis tasan rv33+0, 7viikkoa laskettuun ja 5viikkoa 5päivää poli-aikaan :)
Vauva on tänään ollut huomattavasti taas aktiivisempi, varmaan johtuu siitä että viime yö todella nukuttiin ja itselläkin oli vähän puulla päähän lyöty olo kun ekan kerran heräsin 6.50 :D Siinä olinkin miltei tunnin hereillä ja kuuntelin kun poika papatti vieressä, mutta kun kello soi, niin sit olis uni maittanu :D
Eihän siinä muu auttanu kun nousta ylös ja lapsukaisille mennä puuroa keitteleen.
Siinä kun heräsin ja käännyin selälleni, niin tuntu hauskasti kun vauvakin masussa venytteli, voisin ainakin kuvitella että näin oli, siltä se ainakin tuntui :D
Tänään olikin sitten isompien lasten viimeinen hoitopäivä, itsellä huominen vielä sairaslomaa, maanantaista alkaa talviloma ja voin siis jo sanoa, että tervetuloa kotiäitiys, jälleen kerran :)
Johan siitä onkin aikaa useampi tovi kun viimeksi olen kotiäitinä ollut, mitähän kaikkea sitä tarviikaan touhuta? Noh, eiköhän se mieleen muistu sitten taas :)
Onhan tässä viikonloppu "pehmetämässä iskua" ;)
Vaikka enhän mä tietenkään pahakseni laittais vaikka viikolla hujautettais jo eteenpäin ;)
Tänään siis tasan rv33+0, 7viikkoa laskettuun ja 5viikkoa 5päivää poli-aikaan :)
Vauva on tänään ollut huomattavasti taas aktiivisempi, varmaan johtuu siitä että viime yö todella nukuttiin ja itselläkin oli vähän puulla päähän lyöty olo kun ekan kerran heräsin 6.50 :D Siinä olinkin miltei tunnin hereillä ja kuuntelin kun poika papatti vieressä, mutta kun kello soi, niin sit olis uni maittanu :D
Eihän siinä muu auttanu kun nousta ylös ja lapsukaisille mennä puuroa keitteleen.
Siinä kun heräsin ja käännyin selälleni, niin tuntu hauskasti kun vauvakin masussa venytteli, voisin ainakin kuvitella että näin oli, siltä se ainakin tuntui :D
Tänään olikin sitten isompien lasten viimeinen hoitopäivä, itsellä huominen vielä sairaslomaa, maanantaista alkaa talviloma ja voin siis jo sanoa, että tervetuloa kotiäitiys, jälleen kerran :)
Johan siitä onkin aikaa useampi tovi kun viimeksi olen kotiäitinä ollut, mitähän kaikkea sitä tarviikaan touhuta? Noh, eiköhän se mieleen muistu sitten taas :)
Onhan tässä viikonloppu "pehmetämässä iskua" ;)
torstai 17. maaliskuuta 2011
rv 32+6
Ja heipä taas,
huomenna vaihtuu vaihteeks viikot ja sit olis 7viikkoa laskettuun jäljellä :)
Tuohon eiliseen vielä sen verran viitaten, että kyllä tässä nyt on tullut sitten itsellä tarkkaan vahdittua liikkeitä ja pientä paniikkiakin välillä ollut ilmassa, nimittäin tää tuntuu olevan myös suhteellisen sikeä-uninen kaveri, kuten nuo eläväisetkin on, ei ihan vähästä herää..
Yleensä saunaan mennessä tämä on suorastaan riehaantunut tuolla navan alla, mutta eilen oli hiljasta. Tuupin ja tökin ja taputtelin, eikä mitään..
Istuin saunassa lopulta lähestulkoon paniikissa, että nytkö se on... kunnes alko tuntuun mylläystä, HUH!
Tuli muutama syvä huokaus helpotuksesta kyllä.
Miehellenikin eilen paasasin, että tuleepa yksikin sanomaan mulle vielä, että ei se salama kahdesti iske samaan paikkaan, niin mä saatan humauttaa päin näköä, teki mieli jopa soittaa sille mun viimeisimmälle lääkärillekkin..
Tää oli nyt kuitenkin jo kolmas äiti vuoden(!?) sisällä, joka joutuu hautaamaan jo toisen lapsensa ja se lääkäri mulle kehtas sanoa "No mutta kun koko ajan ollaan isommilla viikoilla niin koko ajan on paremmat mahdollisuudet" ja lässynlää, mitäs,
kun tällä kohtalotoverilla eilen oli vain reilu viikko laskettuun aikaan?!
MISSÄ SE TURVALLISUUS OLI?!
Hmm.. Ajatukset siis risteilee aika melkosesti.
Juuh,, ja melkein voisin päätellä tämän vauvan rytmeistä, että olisin yövuoroja hirveästi tehny töissä ollessani, tämä nimittäin alottaa illalla mekastuksen ja pitkin yötä kun käännän kylkeä niin mylläys alkaa joka kerta, päivisinkin sais pitää yhtä kovaa menoa yllä, niin uskaltais välillä hengähtää.
Njoh, onneks aina voi polille mennä piipahtamaan jos siltä tuntuu, mutta toisaalta, mua inhottaa mennä sinne yksin ja sit kun ne mulkoilee "ai sä tulit päivystyksenä" ja sitten istut siellä kolmatta tuntia persustin puuduksissa.
Jees, hyvin epämääräinen päivitys tällä kertaa, mutta eipä voi mittään..
huomenna vaihtuu vaihteeks viikot ja sit olis 7viikkoa laskettuun jäljellä :)
Tuohon eiliseen vielä sen verran viitaten, että kyllä tässä nyt on tullut sitten itsellä tarkkaan vahdittua liikkeitä ja pientä paniikkiakin välillä ollut ilmassa, nimittäin tää tuntuu olevan myös suhteellisen sikeä-uninen kaveri, kuten nuo eläväisetkin on, ei ihan vähästä herää..
Yleensä saunaan mennessä tämä on suorastaan riehaantunut tuolla navan alla, mutta eilen oli hiljasta. Tuupin ja tökin ja taputtelin, eikä mitään..
Istuin saunassa lopulta lähestulkoon paniikissa, että nytkö se on... kunnes alko tuntuun mylläystä, HUH!
Tuli muutama syvä huokaus helpotuksesta kyllä.
Miehellenikin eilen paasasin, että tuleepa yksikin sanomaan mulle vielä, että ei se salama kahdesti iske samaan paikkaan, niin mä saatan humauttaa päin näköä, teki mieli jopa soittaa sille mun viimeisimmälle lääkärillekkin..
Tää oli nyt kuitenkin jo kolmas äiti vuoden(!?) sisällä, joka joutuu hautaamaan jo toisen lapsensa ja se lääkäri mulle kehtas sanoa "No mutta kun koko ajan ollaan isommilla viikoilla niin koko ajan on paremmat mahdollisuudet" ja lässynlää, mitäs,
kun tällä kohtalotoverilla eilen oli vain reilu viikko laskettuun aikaan?!
MISSÄ SE TURVALLISUUS OLI?!
Hmm.. Ajatukset siis risteilee aika melkosesti.
Juuh,, ja melkein voisin päätellä tämän vauvan rytmeistä, että olisin yövuoroja hirveästi tehny töissä ollessani, tämä nimittäin alottaa illalla mekastuksen ja pitkin yötä kun käännän kylkeä niin mylläys alkaa joka kerta, päivisinkin sais pitää yhtä kovaa menoa yllä, niin uskaltais välillä hengähtää.
Njoh, onneks aina voi polille mennä piipahtamaan jos siltä tuntuu, mutta toisaalta, mua inhottaa mennä sinne yksin ja sit kun ne mulkoilee "ai sä tulit päivystyksenä" ja sitten istut siellä kolmatta tuntia persustin puuduksissa.
Jees, hyvin epämääräinen päivitys tällä kertaa, mutta eipä voi mittään..
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
rv 32+5
Ja jälleen viikko edellisestä päivityksestä, hui!
Tuntuu ettei ole mitään tekemistä, mutta silti päivistä ne tunnit jonnekkin kuluu nopeeta tahtia..
Masu se sitten on tipahtanu alaspäin,
kuvaa perjantailta, rv 32+0
ja eiliseltä rv 32+4
Eilen siis huomasin ite, että oliskohan, mutta sit mietin että ei kai nyt vielä näin aikasessa vaiheessa.. No kuvat sit napsasin ja laitoin yhteen toiseen päikkyyni, niin kyllä sen muutkin huomas :D Eli en kuvitelly..
Masu on kuulemma siron näkönen *nauraa*, mutta ympärystä kyllä löytyy,,, 105,5cm oli eilisen mitta.. Että juuh..
....
Pää lyö aika tyhjää, yks syyhän on se, että kello on noin vähän, mutta toinen on se, että eräs kohtalotoveri menetti jo toisen vauvan.. ihan viimeisiä viikkoja raskaudesta menossa ja nyt oli todettu, ettei siellä masussa elämää enään ole. Järkyttävää, uskomatonta.. mutta totta.
Ei vaan yksinkertaisesti ole edes sanoja :,(
En voi kun hiljentyä ja toivoa kyseiselle perheelle erittäin paljon voimia, jälleen.
Tuntuu ettei ole mitään tekemistä, mutta silti päivistä ne tunnit jonnekkin kuluu nopeeta tahtia..
Masu se sitten on tipahtanu alaspäin,
kuvaa perjantailta, rv 32+0
ja eiliseltä rv 32+4
Eilen siis huomasin ite, että oliskohan, mutta sit mietin että ei kai nyt vielä näin aikasessa vaiheessa.. No kuvat sit napsasin ja laitoin yhteen toiseen päikkyyni, niin kyllä sen muutkin huomas :D Eli en kuvitelly..
Masu on kuulemma siron näkönen *nauraa*, mutta ympärystä kyllä löytyy,,, 105,5cm oli eilisen mitta.. Että juuh..
....
Pää lyö aika tyhjää, yks syyhän on se, että kello on noin vähän, mutta toinen on se, että eräs kohtalotoveri menetti jo toisen vauvan.. ihan viimeisiä viikkoja raskaudesta menossa ja nyt oli todettu, ettei siellä masussa elämää enään ole. Järkyttävää, uskomatonta.. mutta totta.
Ei vaan yksinkertaisesti ole edes sanoja :,(
En voi kun hiljentyä ja toivoa kyseiselle perheelle erittäin paljon voimia, jälleen.
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
rv 31+5 ja ultrakuulumisia
Eilen kävin jälleen ä-polilla piipahtamassa,
ensin melkein hävetti, kun olin siellä parkissa jo klo 8.30 ja aika oli vasta 9.15,,
Olin kuitenkin vienyt lapsoset hoitoon klo 8.00 ja ajelin vielä pidemmän lenkin kun normaalisti, mutta en silti saanut aikaa kulumaan..
No, ehtipä käydä vessassa ja "ottaa rauhassa" hetken aikaa..
Menin ilmottautuun ja vastassa oli joku opiskelija, otti tiedot, katsoi koneelta ja pyysi että kävisin vessassa näytteen antamassa..
Joo, tarvii varmaan hetki istahtaa ennenkun onnistuu, no tämä pyysi mua menemään juomaan odotus-tilaan ja sit kun vähääkään tuntuu niin näytettä antamaan.
Ehdin hörppimään muutaman kupillisen vettä kun kätilö tuli pyyteleen mua luokseen.
Kyseli vointia ja onko vielä tulehdus-oireita ym. havaittavissa, no eihän mulla ole ollutkaan kun toi alavatsan kipuilu..
Hän kävi sit kurkkaamassa koneelta maanantain labrojen tuloksia, mutta sano ettei ne ihan ole vielä valmiit, leukkarit yhdellä plussalla ja bakteereja näyttäs olevan samat kun viimeksikin.. argh.. ei siis mitään hyötyä vai kuurista taaskaan..
Siihen samaan tilaan tuli sitten joku nuori pari sängyille pötköttään, tuntu rouva olevan vähän tuskainen, mutta mua rupes kerrassaan ärsyttään että piti koko ajan toljottaa sieltä meikäläistä, joka istu siinä pöydän päässä penkillä, olisivat edes vetäneet verhon eteen tai jotain..
Teki mieli tokasta, että on kuule mullekkin tuttuja noi kivut ym, tää on mun NELJÄS vaikka näytänkin nuorelta.. *murinaa*
Verenpaineet oli taas ennätyskorkealla, mutta niin ne vaan on joka kerta kun sairaalassa mitataan, nyt oli 117/72 (muistasin näin, ei näköjään merkannu korttiin :/ )
No juu, pääsin sit takas odotus-aulaan ja ehdin yhden lehden plaraan siinä läpi, kello oli 9.10 kun lääkäri meni kansion kanssa huoneeseen ja tasan 9.15 huuteli mut huoneeseen, ihmeitäkin tapahtuu! :D
Lääkäri jälleen eri kun aiemmin, mies tällä kertaa.
Muuten oikein mukavan olonen, kunnes alkoi puhumaan mun rv 27+4 tapahtuneesta keskenmenosta.. V*TTU MUN POIKANI EI OLE MIKÄÄN KESKENMENO!
Yleensä mä laitan hanttiin kun puhutaan pojasta, mutta nyt en yksinkertasesti jaksanu, koitin kai olla kerrankin mukava potilas..
Joo, kohdunsuu kiinteä ja kiinni, eli mylläys ja sukkapuikkotunnot ei ole mitään aiheuttaneet, mä kun jo pelkäsin että on lähteny paikat aukeen ja kun suppareitakin ajoittain on,, samoin jos joutuu seisoon pidempään, niin paine alkaa alakerrassa..
Vauvalla kaikki näytti olevan kohdallaan, se mitä mä ruudusta näin kun lääkäri mittaili, niin pitkäraajanen kaveri taitaa olla, kun reisiluun mitta vastas vissiin paria viikkoa suurempaa :D Mutta muuten kaikki mitat ynnättynä, vastas ihan omia viikkojansa ja painoa noin 1,7kiloa <3 ja oikein päin siellä oltiin myöskin.
Selkä vasemmassa kyljessä ja pylly tuossa pallean kohdalla, ihan kuten oon aavistellukkin :)
Joop..
Edellisen lääkärin kanssa keskusteltiin mahdollisesta käynnistyksestä, mutta tämä setä oli nyt sitä mieltä että ei missään nimessä, ellei sitten mennä siellä rv42 viikolla.. Pakkohan se oli sitten huomauttaa, että kyllä nää aiemmatkin täys-aikaset on tulleet ennen laskettua, rv39 ja suostu sitten laittaan merkinnän koneelle, että kontrollia vielä rv 38-39, jos paikat on kypsät niin sit voidaan katsoa jos käynnistäis, muuten ei..
Niin ja lääkärin mukaan streptoa ei niissä testituloksissa nyt ollut, joten senkin osalta voin olla huoletta.. aika paljon mä annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, varsinkin kun alko vielä mulle sanomaan ihan tosissaan, että kun viikkoja on näin paljon, niin turvallisemmilla viikoillahan tässä jo ollaan ja todennäköisempäähän on että vauva elävänä pysyy ja syntyy, kun olin ensin sanonu että joka päivähän mä olen varma että tääkin on kuollut, kun siis kyseli et millä mielin mä nyt olen kun noi pojan kuolinviikot on ohitettu..
Juu-u,, että näin.
Sairaslomalla olen nyt sitten kaks viikkoa, sit alkaa talviloma ja sen perään mammaloma, enpä mä töissä mitään enään olis voinu tehdäkkään, supistusten ja selkäkipujen takia ja työpisteelläkin oli hankalaa jo reilut viikko sitten.
Neuvolastakin soiteltiin, että aika siirty seuraavalle päivälle kun oli tarkotus, mutta mikäs siinä, mehän ollaan lomalaisia sit jos sillon :D
Tällästä tällä kertaa, palaillaan :)
ensin melkein hävetti, kun olin siellä parkissa jo klo 8.30 ja aika oli vasta 9.15,,
Olin kuitenkin vienyt lapsoset hoitoon klo 8.00 ja ajelin vielä pidemmän lenkin kun normaalisti, mutta en silti saanut aikaa kulumaan..
No, ehtipä käydä vessassa ja "ottaa rauhassa" hetken aikaa..
Menin ilmottautuun ja vastassa oli joku opiskelija, otti tiedot, katsoi koneelta ja pyysi että kävisin vessassa näytteen antamassa..
Joo, tarvii varmaan hetki istahtaa ennenkun onnistuu, no tämä pyysi mua menemään juomaan odotus-tilaan ja sit kun vähääkään tuntuu niin näytettä antamaan.
Ehdin hörppimään muutaman kupillisen vettä kun kätilö tuli pyyteleen mua luokseen.
Kyseli vointia ja onko vielä tulehdus-oireita ym. havaittavissa, no eihän mulla ole ollutkaan kun toi alavatsan kipuilu..
Hän kävi sit kurkkaamassa koneelta maanantain labrojen tuloksia, mutta sano ettei ne ihan ole vielä valmiit, leukkarit yhdellä plussalla ja bakteereja näyttäs olevan samat kun viimeksikin.. argh.. ei siis mitään hyötyä vai kuurista taaskaan..
Siihen samaan tilaan tuli sitten joku nuori pari sängyille pötköttään, tuntu rouva olevan vähän tuskainen, mutta mua rupes kerrassaan ärsyttään että piti koko ajan toljottaa sieltä meikäläistä, joka istu siinä pöydän päässä penkillä, olisivat edes vetäneet verhon eteen tai jotain..
Teki mieli tokasta, että on kuule mullekkin tuttuja noi kivut ym, tää on mun NELJÄS vaikka näytänkin nuorelta.. *murinaa*
Verenpaineet oli taas ennätyskorkealla, mutta niin ne vaan on joka kerta kun sairaalassa mitataan, nyt oli 117/72 (muistasin näin, ei näköjään merkannu korttiin :/ )
No juu, pääsin sit takas odotus-aulaan ja ehdin yhden lehden plaraan siinä läpi, kello oli 9.10 kun lääkäri meni kansion kanssa huoneeseen ja tasan 9.15 huuteli mut huoneeseen, ihmeitäkin tapahtuu! :D
Lääkäri jälleen eri kun aiemmin, mies tällä kertaa.
Muuten oikein mukavan olonen, kunnes alkoi puhumaan mun rv 27+4 tapahtuneesta keskenmenosta.. V*TTU MUN POIKANI EI OLE MIKÄÄN KESKENMENO!
Yleensä mä laitan hanttiin kun puhutaan pojasta, mutta nyt en yksinkertasesti jaksanu, koitin kai olla kerrankin mukava potilas..
Joo, kohdunsuu kiinteä ja kiinni, eli mylläys ja sukkapuikkotunnot ei ole mitään aiheuttaneet, mä kun jo pelkäsin että on lähteny paikat aukeen ja kun suppareitakin ajoittain on,, samoin jos joutuu seisoon pidempään, niin paine alkaa alakerrassa..
Vauvalla kaikki näytti olevan kohdallaan, se mitä mä ruudusta näin kun lääkäri mittaili, niin pitkäraajanen kaveri taitaa olla, kun reisiluun mitta vastas vissiin paria viikkoa suurempaa :D Mutta muuten kaikki mitat ynnättynä, vastas ihan omia viikkojansa ja painoa noin 1,7kiloa <3 ja oikein päin siellä oltiin myöskin.
Selkä vasemmassa kyljessä ja pylly tuossa pallean kohdalla, ihan kuten oon aavistellukkin :)
Joop..
Edellisen lääkärin kanssa keskusteltiin mahdollisesta käynnistyksestä, mutta tämä setä oli nyt sitä mieltä että ei missään nimessä, ellei sitten mennä siellä rv42 viikolla.. Pakkohan se oli sitten huomauttaa, että kyllä nää aiemmatkin täys-aikaset on tulleet ennen laskettua, rv39 ja suostu sitten laittaan merkinnän koneelle, että kontrollia vielä rv 38-39, jos paikat on kypsät niin sit voidaan katsoa jos käynnistäis, muuten ei..
Niin ja lääkärin mukaan streptoa ei niissä testituloksissa nyt ollut, joten senkin osalta voin olla huoletta.. aika paljon mä annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, varsinkin kun alko vielä mulle sanomaan ihan tosissaan, että kun viikkoja on näin paljon, niin turvallisemmilla viikoillahan tässä jo ollaan ja todennäköisempäähän on että vauva elävänä pysyy ja syntyy, kun olin ensin sanonu että joka päivähän mä olen varma että tääkin on kuollut, kun siis kyseli et millä mielin mä nyt olen kun noi pojan kuolinviikot on ohitettu..
Juu-u,, että näin.
Sairaslomalla olen nyt sitten kaks viikkoa, sit alkaa talviloma ja sen perään mammaloma, enpä mä töissä mitään enään olis voinu tehdäkkään, supistusten ja selkäkipujen takia ja työpisteelläkin oli hankalaa jo reilut viikko sitten.
Neuvolastakin soiteltiin, että aika siirty seuraavalle päivälle kun oli tarkotus, mutta mikäs siinä, mehän ollaan lomalaisia sit jos sillon :D
Tällästä tällä kertaa, palaillaan :)
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
rv30+5
Eilen siis kävin neuvolassa,
kaikki vaikutti olevan normaalisti, painonnousukin jo onneks vähän tasaantunut,
ei ollu tällä kertaa tullu edes puolta kiloa/ viikko :D
Viime kerralla kun se oli melkein kilon verran..
Verenpaineet matalat kuten aina, 105/58, hb oli noussu jopa 7 yksikköä, eli 111 -> 118.
No mut siitä ei nyt sitten edes sanottu mitään, kun kuitenkin on noussut.
Kohdunpohjankorkeus on jo hurjat 28cm!
Kahdessa ekassa raskaudessa se on siinä rv38 tienoilla jämähtänyt 33cm, eli ei tässä enään ole kuin 5cm jäljellä ;)
Laskin tossa, että se on sit oin sentti/2viikkoa, niin siinähän se sitten olis..
Sykkeet oli ~140 tienoilla, vähän yli ja vähän alle huiteli, vauvalla oli taas kova meno päällä heti kun kävin selälleen :D
Jep,, Maanantaina sitten taas kontrolli-näytteitä labraan ja tiistaina lääkärille/ultraan äitipolille..
Seuraava neuvola on sitten tuosta poli-ajasta kahden viikon päähän, jolloin ollaan sit jo virallisesti (talvi-)lomalaisia :)
Niin juu ja tämä viikko siis ainakin sairaslomalla, harmittaa kun ulkona olis niiiiin mahtava ilma että, mutta kun ei kunnolla pysty liikkumaan..
Tiistaina viimeistään aion ottaa taas esille noi alavatsakivut,
töissäkään mä en pysty tekeen kuin max. 2tuntia töitä ja loppupäivä menee sitten vaan kärvistellen.. Ja se kauppareissukin jo todisti aika hyvin, että ei kannata liikoja kuvitella omasta kunnostaan(?), kun kauppareissu tehtiin lähestulkoon kaksinkerroin kärryihin nojaten :/
No, sit muutaman viikon päästä voi taas kokeilla tota kävelyä, sit se saakin jo vauhdittaa synnytystä ;)
Näillä mennään taas, palataan!
kaikki vaikutti olevan normaalisti, painonnousukin jo onneks vähän tasaantunut,
ei ollu tällä kertaa tullu edes puolta kiloa/ viikko :D
Viime kerralla kun se oli melkein kilon verran..
Verenpaineet matalat kuten aina, 105/58, hb oli noussu jopa 7 yksikköä, eli 111 -> 118.
No mut siitä ei nyt sitten edes sanottu mitään, kun kuitenkin on noussut.
Kohdunpohjankorkeus on jo hurjat 28cm!
Kahdessa ekassa raskaudessa se on siinä rv38 tienoilla jämähtänyt 33cm, eli ei tässä enään ole kuin 5cm jäljellä ;)
Laskin tossa, että se on sit oin sentti/2viikkoa, niin siinähän se sitten olis..
Sykkeet oli ~140 tienoilla, vähän yli ja vähän alle huiteli, vauvalla oli taas kova meno päällä heti kun kävin selälleen :D
Jep,, Maanantaina sitten taas kontrolli-näytteitä labraan ja tiistaina lääkärille/ultraan äitipolille..
Seuraava neuvola on sitten tuosta poli-ajasta kahden viikon päähän, jolloin ollaan sit jo virallisesti (talvi-)lomalaisia :)
Niin juu ja tämä viikko siis ainakin sairaslomalla, harmittaa kun ulkona olis niiiiin mahtava ilma että, mutta kun ei kunnolla pysty liikkumaan..
Tiistaina viimeistään aion ottaa taas esille noi alavatsakivut,
töissäkään mä en pysty tekeen kuin max. 2tuntia töitä ja loppupäivä menee sitten vaan kärvistellen.. Ja se kauppareissukin jo todisti aika hyvin, että ei kannata liikoja kuvitella omasta kunnostaan(?), kun kauppareissu tehtiin lähestulkoon kaksinkerroin kärryihin nojaten :/
No, sit muutaman viikon päästä voi taas kokeilla tota kävelyä, sit se saakin jo vauhdittaa synnytystä ;)
Näillä mennään taas, palataan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)