keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

rv 31+5 ja ultrakuulumisia

Eilen kävin jälleen ä-polilla piipahtamassa,
ensin melkein hävetti, kun olin siellä parkissa jo klo 8.30 ja aika oli vasta 9.15,,
Olin kuitenkin vienyt lapsoset hoitoon klo 8.00 ja ajelin vielä pidemmän lenkin kun normaalisti, mutta en silti saanut aikaa kulumaan..

No, ehtipä käydä vessassa ja "ottaa rauhassa" hetken aikaa..

Menin ilmottautuun ja vastassa oli joku opiskelija, otti tiedot, katsoi koneelta ja pyysi että kävisin vessassa näytteen antamassa..
Joo, tarvii varmaan hetki istahtaa ennenkun onnistuu, no tämä pyysi mua menemään juomaan odotus-tilaan ja sit kun vähääkään tuntuu niin näytettä antamaan.

Ehdin hörppimään muutaman kupillisen vettä kun kätilö tuli pyyteleen mua luokseen.
Kyseli vointia ja onko vielä tulehdus-oireita ym. havaittavissa, no eihän mulla ole ollutkaan kun toi alavatsan kipuilu..
Hän kävi sit kurkkaamassa koneelta maanantain labrojen tuloksia, mutta sano ettei ne ihan ole vielä valmiit, leukkarit yhdellä plussalla ja bakteereja näyttäs olevan samat kun viimeksikin.. argh.. ei siis mitään hyötyä vai kuurista taaskaan..

Siihen samaan tilaan tuli sitten joku nuori pari sängyille pötköttään, tuntu rouva olevan vähän tuskainen, mutta mua rupes kerrassaan ärsyttään että piti koko ajan toljottaa sieltä meikäläistä, joka istu siinä pöydän päässä penkillä, olisivat edes vetäneet verhon eteen tai jotain..
Teki mieli tokasta, että on kuule mullekkin tuttuja noi kivut ym, tää on mun NELJÄS vaikka näytänkin nuorelta.. *murinaa*

Verenpaineet oli taas ennätyskorkealla, mutta niin ne vaan on joka kerta kun sairaalassa mitataan, nyt oli 117/72 (muistasin näin, ei näköjään merkannu korttiin :/ )

No juu, pääsin sit takas odotus-aulaan ja ehdin yhden lehden plaraan siinä läpi, kello oli 9.10 kun lääkäri meni kansion kanssa huoneeseen ja tasan 9.15 huuteli mut huoneeseen, ihmeitäkin tapahtuu! :D

Lääkäri jälleen eri kun aiemmin, mies tällä kertaa.
Muuten oikein mukavan olonen, kunnes alkoi puhumaan mun rv 27+4 tapahtuneesta keskenmenosta.. V*TTU MUN POIKANI EI OLE MIKÄÄN KESKENMENO!
Yleensä mä laitan hanttiin kun puhutaan pojasta, mutta nyt en yksinkertasesti jaksanu, koitin kai olla kerrankin mukava potilas..

Joo, kohdunsuu kiinteä ja kiinni, eli mylläys ja sukkapuikkotunnot ei ole mitään aiheuttaneet, mä kun jo pelkäsin että on lähteny paikat aukeen ja kun suppareitakin ajoittain on,, samoin jos joutuu seisoon pidempään, niin paine alkaa alakerrassa..

Vauvalla kaikki näytti olevan kohdallaan, se mitä mä ruudusta näin kun lääkäri mittaili, niin pitkäraajanen kaveri taitaa olla, kun reisiluun mitta vastas vissiin paria viikkoa suurempaa :D Mutta muuten kaikki mitat ynnättynä, vastas ihan omia viikkojansa ja painoa noin 1,7kiloa <3 ja oikein päin siellä oltiin myöskin.
Selkä vasemmassa kyljessä ja pylly tuossa pallean kohdalla, ihan kuten oon aavistellukkin :)

Joop..
Edellisen lääkärin kanssa keskusteltiin mahdollisesta käynnistyksestä, mutta tämä setä oli nyt sitä mieltä että ei missään nimessä, ellei sitten mennä siellä rv42 viikolla.. Pakkohan se oli sitten huomauttaa, että kyllä nää aiemmatkin täys-aikaset on tulleet ennen laskettua, rv39 ja suostu sitten laittaan merkinnän koneelle, että kontrollia vielä rv 38-39, jos paikat on kypsät niin sit voidaan katsoa jos käynnistäis, muuten ei..

Niin ja lääkärin mukaan streptoa ei niissä testituloksissa nyt ollut, joten senkin osalta voin olla huoletta.. aika paljon mä annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, varsinkin kun alko vielä mulle sanomaan ihan tosissaan, että kun viikkoja on näin paljon, niin turvallisemmilla viikoillahan tässä jo ollaan ja todennäköisempäähän on että vauva elävänä pysyy ja syntyy, kun olin ensin sanonu että joka päivähän mä olen varma että tääkin on kuollut, kun siis kyseli et millä mielin mä nyt olen kun noi pojan kuolinviikot on ohitettu..

Juu-u,, että näin.
Sairaslomalla olen nyt sitten kaks viikkoa, sit alkaa talviloma ja sen perään mammaloma, enpä mä töissä mitään enään olis voinu tehdäkkään, supistusten ja selkäkipujen takia ja työpisteelläkin oli hankalaa jo reilut viikko sitten.

Neuvolastakin soiteltiin, että aika siirty seuraavalle päivälle kun oli tarkotus, mutta mikäs siinä, mehän ollaan lomalaisia sit jos sillon :D

Tällästä tällä kertaa, palaillaan :)

3 kommenttia:

  1. ah.. on siinä kans lääkäri kun vielä yli 22-viikkosen kohdallakin keskenmenosta puhuu...

    Onneks kumminki kaikki oli pienellä hyvin <3

    VastaaPoista
  2. No juu sanos muuta, mutta jostain syystä tosiaan en vaan jaksanu alkaa vänkäämään, neuvolan tätille mä sillon aloin puhuun nimenomaan niistä keskenmenoista vaikka tiesin "mitä se tarkotti"..

    Ja onneks tosiaan <3

    VastaaPoista