Ja heipä taas,
huomenna vaihtuu vaihteeks viikot ja sit olis 7viikkoa laskettuun jäljellä :)
Tuohon eiliseen vielä sen verran viitaten, että kyllä tässä nyt on tullut sitten itsellä tarkkaan vahdittua liikkeitä ja pientä paniikkiakin välillä ollut ilmassa, nimittäin tää tuntuu olevan myös suhteellisen sikeä-uninen kaveri, kuten nuo eläväisetkin on, ei ihan vähästä herää..
Yleensä saunaan mennessä tämä on suorastaan riehaantunut tuolla navan alla, mutta eilen oli hiljasta. Tuupin ja tökin ja taputtelin, eikä mitään..
Istuin saunassa lopulta lähestulkoon paniikissa, että nytkö se on... kunnes alko tuntuun mylläystä, HUH!
Tuli muutama syvä huokaus helpotuksesta kyllä.
Miehellenikin eilen paasasin, että tuleepa yksikin sanomaan mulle vielä, että ei se salama kahdesti iske samaan paikkaan, niin mä saatan humauttaa päin näköä, teki mieli jopa soittaa sille mun viimeisimmälle lääkärillekkin..
Tää oli nyt kuitenkin jo kolmas äiti vuoden(!?) sisällä, joka joutuu hautaamaan jo toisen lapsensa ja se lääkäri mulle kehtas sanoa "No mutta kun koko ajan ollaan isommilla viikoilla niin koko ajan on paremmat mahdollisuudet" ja lässynlää, mitäs,
kun tällä kohtalotoverilla eilen oli vain reilu viikko laskettuun aikaan?!
MISSÄ SE TURVALLISUUS OLI?!
Hmm.. Ajatukset siis risteilee aika melkosesti.
Juuh,, ja melkein voisin päätellä tämän vauvan rytmeistä, että olisin yövuoroja hirveästi tehny töissä ollessani, tämä nimittäin alottaa illalla mekastuksen ja pitkin yötä kun käännän kylkeä niin mylläys alkaa joka kerta, päivisinkin sais pitää yhtä kovaa menoa yllä, niin uskaltais välillä hengähtää.
Njoh, onneks aina voi polille mennä piipahtamaan jos siltä tuntuu, mutta toisaalta, mua inhottaa mennä sinne yksin ja sit kun ne mulkoilee "ai sä tulit päivystyksenä" ja sitten istut siellä kolmatta tuntia persustin puuduksissa.
Jees, hyvin epämääräinen päivitys tällä kertaa, mutta eipä voi mittään..
torstai 17. maaliskuuta 2011
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
rv 32+5
Ja jälleen viikko edellisestä päivityksestä, hui!
Tuntuu ettei ole mitään tekemistä, mutta silti päivistä ne tunnit jonnekkin kuluu nopeeta tahtia..
Masu se sitten on tipahtanu alaspäin,
kuvaa perjantailta, rv 32+0
ja eiliseltä rv 32+4
Eilen siis huomasin ite, että oliskohan, mutta sit mietin että ei kai nyt vielä näin aikasessa vaiheessa.. No kuvat sit napsasin ja laitoin yhteen toiseen päikkyyni, niin kyllä sen muutkin huomas :D Eli en kuvitelly..
Masu on kuulemma siron näkönen *nauraa*, mutta ympärystä kyllä löytyy,,, 105,5cm oli eilisen mitta.. Että juuh..
....
Pää lyö aika tyhjää, yks syyhän on se, että kello on noin vähän, mutta toinen on se, että eräs kohtalotoveri menetti jo toisen vauvan.. ihan viimeisiä viikkoja raskaudesta menossa ja nyt oli todettu, ettei siellä masussa elämää enään ole. Järkyttävää, uskomatonta.. mutta totta.
Ei vaan yksinkertaisesti ole edes sanoja :,(
En voi kun hiljentyä ja toivoa kyseiselle perheelle erittäin paljon voimia, jälleen.
Tuntuu ettei ole mitään tekemistä, mutta silti päivistä ne tunnit jonnekkin kuluu nopeeta tahtia..
Masu se sitten on tipahtanu alaspäin,
kuvaa perjantailta, rv 32+0
ja eiliseltä rv 32+4
Eilen siis huomasin ite, että oliskohan, mutta sit mietin että ei kai nyt vielä näin aikasessa vaiheessa.. No kuvat sit napsasin ja laitoin yhteen toiseen päikkyyni, niin kyllä sen muutkin huomas :D Eli en kuvitelly..
Masu on kuulemma siron näkönen *nauraa*, mutta ympärystä kyllä löytyy,,, 105,5cm oli eilisen mitta.. Että juuh..
....
Pää lyö aika tyhjää, yks syyhän on se, että kello on noin vähän, mutta toinen on se, että eräs kohtalotoveri menetti jo toisen vauvan.. ihan viimeisiä viikkoja raskaudesta menossa ja nyt oli todettu, ettei siellä masussa elämää enään ole. Järkyttävää, uskomatonta.. mutta totta.
Ei vaan yksinkertaisesti ole edes sanoja :,(
En voi kun hiljentyä ja toivoa kyseiselle perheelle erittäin paljon voimia, jälleen.
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
rv 31+5 ja ultrakuulumisia
Eilen kävin jälleen ä-polilla piipahtamassa,
ensin melkein hävetti, kun olin siellä parkissa jo klo 8.30 ja aika oli vasta 9.15,,
Olin kuitenkin vienyt lapsoset hoitoon klo 8.00 ja ajelin vielä pidemmän lenkin kun normaalisti, mutta en silti saanut aikaa kulumaan..
No, ehtipä käydä vessassa ja "ottaa rauhassa" hetken aikaa..
Menin ilmottautuun ja vastassa oli joku opiskelija, otti tiedot, katsoi koneelta ja pyysi että kävisin vessassa näytteen antamassa..
Joo, tarvii varmaan hetki istahtaa ennenkun onnistuu, no tämä pyysi mua menemään juomaan odotus-tilaan ja sit kun vähääkään tuntuu niin näytettä antamaan.
Ehdin hörppimään muutaman kupillisen vettä kun kätilö tuli pyyteleen mua luokseen.
Kyseli vointia ja onko vielä tulehdus-oireita ym. havaittavissa, no eihän mulla ole ollutkaan kun toi alavatsan kipuilu..
Hän kävi sit kurkkaamassa koneelta maanantain labrojen tuloksia, mutta sano ettei ne ihan ole vielä valmiit, leukkarit yhdellä plussalla ja bakteereja näyttäs olevan samat kun viimeksikin.. argh.. ei siis mitään hyötyä vai kuurista taaskaan..
Siihen samaan tilaan tuli sitten joku nuori pari sängyille pötköttään, tuntu rouva olevan vähän tuskainen, mutta mua rupes kerrassaan ärsyttään että piti koko ajan toljottaa sieltä meikäläistä, joka istu siinä pöydän päässä penkillä, olisivat edes vetäneet verhon eteen tai jotain..
Teki mieli tokasta, että on kuule mullekkin tuttuja noi kivut ym, tää on mun NELJÄS vaikka näytänkin nuorelta.. *murinaa*
Verenpaineet oli taas ennätyskorkealla, mutta niin ne vaan on joka kerta kun sairaalassa mitataan, nyt oli 117/72 (muistasin näin, ei näköjään merkannu korttiin :/ )
No juu, pääsin sit takas odotus-aulaan ja ehdin yhden lehden plaraan siinä läpi, kello oli 9.10 kun lääkäri meni kansion kanssa huoneeseen ja tasan 9.15 huuteli mut huoneeseen, ihmeitäkin tapahtuu! :D
Lääkäri jälleen eri kun aiemmin, mies tällä kertaa.
Muuten oikein mukavan olonen, kunnes alkoi puhumaan mun rv 27+4 tapahtuneesta keskenmenosta.. V*TTU MUN POIKANI EI OLE MIKÄÄN KESKENMENO!
Yleensä mä laitan hanttiin kun puhutaan pojasta, mutta nyt en yksinkertasesti jaksanu, koitin kai olla kerrankin mukava potilas..
Joo, kohdunsuu kiinteä ja kiinni, eli mylläys ja sukkapuikkotunnot ei ole mitään aiheuttaneet, mä kun jo pelkäsin että on lähteny paikat aukeen ja kun suppareitakin ajoittain on,, samoin jos joutuu seisoon pidempään, niin paine alkaa alakerrassa..
Vauvalla kaikki näytti olevan kohdallaan, se mitä mä ruudusta näin kun lääkäri mittaili, niin pitkäraajanen kaveri taitaa olla, kun reisiluun mitta vastas vissiin paria viikkoa suurempaa :D Mutta muuten kaikki mitat ynnättynä, vastas ihan omia viikkojansa ja painoa noin 1,7kiloa <3 ja oikein päin siellä oltiin myöskin.
Selkä vasemmassa kyljessä ja pylly tuossa pallean kohdalla, ihan kuten oon aavistellukkin :)
Joop..
Edellisen lääkärin kanssa keskusteltiin mahdollisesta käynnistyksestä, mutta tämä setä oli nyt sitä mieltä että ei missään nimessä, ellei sitten mennä siellä rv42 viikolla.. Pakkohan se oli sitten huomauttaa, että kyllä nää aiemmatkin täys-aikaset on tulleet ennen laskettua, rv39 ja suostu sitten laittaan merkinnän koneelle, että kontrollia vielä rv 38-39, jos paikat on kypsät niin sit voidaan katsoa jos käynnistäis, muuten ei..
Niin ja lääkärin mukaan streptoa ei niissä testituloksissa nyt ollut, joten senkin osalta voin olla huoletta.. aika paljon mä annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, varsinkin kun alko vielä mulle sanomaan ihan tosissaan, että kun viikkoja on näin paljon, niin turvallisemmilla viikoillahan tässä jo ollaan ja todennäköisempäähän on että vauva elävänä pysyy ja syntyy, kun olin ensin sanonu että joka päivähän mä olen varma että tääkin on kuollut, kun siis kyseli et millä mielin mä nyt olen kun noi pojan kuolinviikot on ohitettu..
Juu-u,, että näin.
Sairaslomalla olen nyt sitten kaks viikkoa, sit alkaa talviloma ja sen perään mammaloma, enpä mä töissä mitään enään olis voinu tehdäkkään, supistusten ja selkäkipujen takia ja työpisteelläkin oli hankalaa jo reilut viikko sitten.
Neuvolastakin soiteltiin, että aika siirty seuraavalle päivälle kun oli tarkotus, mutta mikäs siinä, mehän ollaan lomalaisia sit jos sillon :D
Tällästä tällä kertaa, palaillaan :)
ensin melkein hävetti, kun olin siellä parkissa jo klo 8.30 ja aika oli vasta 9.15,,
Olin kuitenkin vienyt lapsoset hoitoon klo 8.00 ja ajelin vielä pidemmän lenkin kun normaalisti, mutta en silti saanut aikaa kulumaan..
No, ehtipä käydä vessassa ja "ottaa rauhassa" hetken aikaa..
Menin ilmottautuun ja vastassa oli joku opiskelija, otti tiedot, katsoi koneelta ja pyysi että kävisin vessassa näytteen antamassa..
Joo, tarvii varmaan hetki istahtaa ennenkun onnistuu, no tämä pyysi mua menemään juomaan odotus-tilaan ja sit kun vähääkään tuntuu niin näytettä antamaan.
Ehdin hörppimään muutaman kupillisen vettä kun kätilö tuli pyyteleen mua luokseen.
Kyseli vointia ja onko vielä tulehdus-oireita ym. havaittavissa, no eihän mulla ole ollutkaan kun toi alavatsan kipuilu..
Hän kävi sit kurkkaamassa koneelta maanantain labrojen tuloksia, mutta sano ettei ne ihan ole vielä valmiit, leukkarit yhdellä plussalla ja bakteereja näyttäs olevan samat kun viimeksikin.. argh.. ei siis mitään hyötyä vai kuurista taaskaan..
Siihen samaan tilaan tuli sitten joku nuori pari sängyille pötköttään, tuntu rouva olevan vähän tuskainen, mutta mua rupes kerrassaan ärsyttään että piti koko ajan toljottaa sieltä meikäläistä, joka istu siinä pöydän päässä penkillä, olisivat edes vetäneet verhon eteen tai jotain..
Teki mieli tokasta, että on kuule mullekkin tuttuja noi kivut ym, tää on mun NELJÄS vaikka näytänkin nuorelta.. *murinaa*
Verenpaineet oli taas ennätyskorkealla, mutta niin ne vaan on joka kerta kun sairaalassa mitataan, nyt oli 117/72 (muistasin näin, ei näköjään merkannu korttiin :/ )
No juu, pääsin sit takas odotus-aulaan ja ehdin yhden lehden plaraan siinä läpi, kello oli 9.10 kun lääkäri meni kansion kanssa huoneeseen ja tasan 9.15 huuteli mut huoneeseen, ihmeitäkin tapahtuu! :D
Lääkäri jälleen eri kun aiemmin, mies tällä kertaa.
Muuten oikein mukavan olonen, kunnes alkoi puhumaan mun rv 27+4 tapahtuneesta keskenmenosta.. V*TTU MUN POIKANI EI OLE MIKÄÄN KESKENMENO!
Yleensä mä laitan hanttiin kun puhutaan pojasta, mutta nyt en yksinkertasesti jaksanu, koitin kai olla kerrankin mukava potilas..
Joo, kohdunsuu kiinteä ja kiinni, eli mylläys ja sukkapuikkotunnot ei ole mitään aiheuttaneet, mä kun jo pelkäsin että on lähteny paikat aukeen ja kun suppareitakin ajoittain on,, samoin jos joutuu seisoon pidempään, niin paine alkaa alakerrassa..
Vauvalla kaikki näytti olevan kohdallaan, se mitä mä ruudusta näin kun lääkäri mittaili, niin pitkäraajanen kaveri taitaa olla, kun reisiluun mitta vastas vissiin paria viikkoa suurempaa :D Mutta muuten kaikki mitat ynnättynä, vastas ihan omia viikkojansa ja painoa noin 1,7kiloa <3 ja oikein päin siellä oltiin myöskin.
Selkä vasemmassa kyljessä ja pylly tuossa pallean kohdalla, ihan kuten oon aavistellukkin :)
Joop..
Edellisen lääkärin kanssa keskusteltiin mahdollisesta käynnistyksestä, mutta tämä setä oli nyt sitä mieltä että ei missään nimessä, ellei sitten mennä siellä rv42 viikolla.. Pakkohan se oli sitten huomauttaa, että kyllä nää aiemmatkin täys-aikaset on tulleet ennen laskettua, rv39 ja suostu sitten laittaan merkinnän koneelle, että kontrollia vielä rv 38-39, jos paikat on kypsät niin sit voidaan katsoa jos käynnistäis, muuten ei..
Niin ja lääkärin mukaan streptoa ei niissä testituloksissa nyt ollut, joten senkin osalta voin olla huoletta.. aika paljon mä annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, varsinkin kun alko vielä mulle sanomaan ihan tosissaan, että kun viikkoja on näin paljon, niin turvallisemmilla viikoillahan tässä jo ollaan ja todennäköisempäähän on että vauva elävänä pysyy ja syntyy, kun olin ensin sanonu että joka päivähän mä olen varma että tääkin on kuollut, kun siis kyseli et millä mielin mä nyt olen kun noi pojan kuolinviikot on ohitettu..
Juu-u,, että näin.
Sairaslomalla olen nyt sitten kaks viikkoa, sit alkaa talviloma ja sen perään mammaloma, enpä mä töissä mitään enään olis voinu tehdäkkään, supistusten ja selkäkipujen takia ja työpisteelläkin oli hankalaa jo reilut viikko sitten.
Neuvolastakin soiteltiin, että aika siirty seuraavalle päivälle kun oli tarkotus, mutta mikäs siinä, mehän ollaan lomalaisia sit jos sillon :D
Tällästä tällä kertaa, palaillaan :)
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
rv30+5
Eilen siis kävin neuvolassa,
kaikki vaikutti olevan normaalisti, painonnousukin jo onneks vähän tasaantunut,
ei ollu tällä kertaa tullu edes puolta kiloa/ viikko :D
Viime kerralla kun se oli melkein kilon verran..
Verenpaineet matalat kuten aina, 105/58, hb oli noussu jopa 7 yksikköä, eli 111 -> 118.
No mut siitä ei nyt sitten edes sanottu mitään, kun kuitenkin on noussut.
Kohdunpohjankorkeus on jo hurjat 28cm!
Kahdessa ekassa raskaudessa se on siinä rv38 tienoilla jämähtänyt 33cm, eli ei tässä enään ole kuin 5cm jäljellä ;)
Laskin tossa, että se on sit oin sentti/2viikkoa, niin siinähän se sitten olis..
Sykkeet oli ~140 tienoilla, vähän yli ja vähän alle huiteli, vauvalla oli taas kova meno päällä heti kun kävin selälleen :D
Jep,, Maanantaina sitten taas kontrolli-näytteitä labraan ja tiistaina lääkärille/ultraan äitipolille..
Seuraava neuvola on sitten tuosta poli-ajasta kahden viikon päähän, jolloin ollaan sit jo virallisesti (talvi-)lomalaisia :)
Niin juu ja tämä viikko siis ainakin sairaslomalla, harmittaa kun ulkona olis niiiiin mahtava ilma että, mutta kun ei kunnolla pysty liikkumaan..
Tiistaina viimeistään aion ottaa taas esille noi alavatsakivut,
töissäkään mä en pysty tekeen kuin max. 2tuntia töitä ja loppupäivä menee sitten vaan kärvistellen.. Ja se kauppareissukin jo todisti aika hyvin, että ei kannata liikoja kuvitella omasta kunnostaan(?), kun kauppareissu tehtiin lähestulkoon kaksinkerroin kärryihin nojaten :/
No, sit muutaman viikon päästä voi taas kokeilla tota kävelyä, sit se saakin jo vauhdittaa synnytystä ;)
Näillä mennään taas, palataan!
kaikki vaikutti olevan normaalisti, painonnousukin jo onneks vähän tasaantunut,
ei ollu tällä kertaa tullu edes puolta kiloa/ viikko :D
Viime kerralla kun se oli melkein kilon verran..
Verenpaineet matalat kuten aina, 105/58, hb oli noussu jopa 7 yksikköä, eli 111 -> 118.
No mut siitä ei nyt sitten edes sanottu mitään, kun kuitenkin on noussut.
Kohdunpohjankorkeus on jo hurjat 28cm!
Kahdessa ekassa raskaudessa se on siinä rv38 tienoilla jämähtänyt 33cm, eli ei tässä enään ole kuin 5cm jäljellä ;)
Laskin tossa, että se on sit oin sentti/2viikkoa, niin siinähän se sitten olis..
Sykkeet oli ~140 tienoilla, vähän yli ja vähän alle huiteli, vauvalla oli taas kova meno päällä heti kun kävin selälleen :D
Jep,, Maanantaina sitten taas kontrolli-näytteitä labraan ja tiistaina lääkärille/ultraan äitipolille..
Seuraava neuvola on sitten tuosta poli-ajasta kahden viikon päähän, jolloin ollaan sit jo virallisesti (talvi-)lomalaisia :)
Niin juu ja tämä viikko siis ainakin sairaslomalla, harmittaa kun ulkona olis niiiiin mahtava ilma että, mutta kun ei kunnolla pysty liikkumaan..
Tiistaina viimeistään aion ottaa taas esille noi alavatsakivut,
töissäkään mä en pysty tekeen kuin max. 2tuntia töitä ja loppupäivä menee sitten vaan kärvistellen.. Ja se kauppareissukin jo todisti aika hyvin, että ei kannata liikoja kuvitella omasta kunnostaan(?), kun kauppareissu tehtiin lähestulkoon kaksinkerroin kärryihin nojaten :/
No, sit muutaman viikon päästä voi taas kokeilla tota kävelyä, sit se saakin jo vauhdittaa synnytystä ;)
Näillä mennään taas, palataan!
lauantai 26. helmikuuta 2011
rv 30+1
Ja viimeinen kymppi on lähtenyt liikkeelle!
Se olis noin 6viikkoa ja 6päivää kun oltais "täys-aikasia" ja ainakin sen mukaan mitä oon käsittänyt, niin tarpeeksi kypsiä syntymään. Kuitenkin 9viikkoa ja 6päivää aikaa myös täyteen 40viikkoon, mutta en usko että ihan niin pitkälle mennään.
Ensimmäinen ja toinenkin lapsista on syntyneet jo ennen, eka 39+4 ja toinen 39+5 ;)
Niin ja lupashan se lääkärikin, että ylitse ei ainakaan päästetä.
Noo.. Edellisestä tulehduksesta luulin selvinneeni ja perjantaina sitten aloin soitteleen tuloksia uusimmasta pissi-testistä, jolla siis piti varmistaa että antibiootit on tehonneet..
Neuvolassa ei tiedetty mitään (yllätys) joten sit vaan pirautteleen taas äitipolille. Sieltä osastonsihteeri kurkkas koneelta ja sano ettei hän nyt ala näitä analysoimaan, mutta sen verran voi sanoa että GBS- arvot on edelleen koholla..
Sanoi laittavansa lääkärille viestiä että analysoi tulokset pikapuoliin ja soittelee jos on tarvetta.
Eikä mennyt kuin tunnin verran ja puhelin soi, arvasin heti että sieltä soittavat kun ihan outo numero oli..
Hmm.. Semmonen hoono-soomi setähän se sitten langan päässä itseensä esitteli ja kysy et on huonokin paikka, ei mittää antaa tulla nyt vaan ne tulokset ja samalla pengoin lasten kanssa kirpparipöytiä :D
Tosi hyvin silti sai puheesta selvän, ei tarvinnu kertaakaan miettiä että mitähän toi nyt tarkotti tai kysyä että niin mitä :)
Elikkäs strepto oli ja strepto on edelleen. *PRKL*
Tää nyt halus sitten välttämättä määrätä mulle vielä penisilliiniä, koska kaikki muut on jo kokeiltu. Kerto vielä, että täähän yleensä vaan aiheuttaa ennenaikasia synnytyksiä kun on virtsis jne.. Mä en sit tiedä oliko se tutkinu mun papereita ennen kun soitti, mut kyllähän mä ton olen tienny..
Kyseli myös että supisteleeko jne.. Ei mua kyllä supista, tai ainakaan en tunnista niitä, mutta alavatsalla kyllä välillä repii ihan huolella, joko oikealla tai vasemmalla puolella, mutta yleensä siis eri aikaan..
Njoo,, nyt sit kuitenkin viikon kuuri milcopen- nappeja 1*3päivässä ja sit kuurin
jälkeen taas uutta näytettä labraan..
Ja ongelmahan meinas tulla, kun lääkäri kyseli että mistä apteekista haluan tän hakea, perjantai kun kyseessä niin mahdollisimman nopeesti tietysti halus että alotan kuurin.. No tottakai olin että meidän kylän apteekista ja tämä ilmotti soittavansa reseptin sinne.
Hetken päästä soi puhelin ja hoono-soomi soitti, ettei siellä ole tota lääkettä, vaan ainoastaan se mille oon allerginen,, Sovittiin toinen apteekki, kun satuin just oleen kaupungissa lasten kanssa. Taas meni hetki ja puhelin soi, ei ollut sielläkään, eikä toisessakaan mihin oli jo ehtinyt soittaan, mutta kolmannesta kaupungin apteekista sitten löyty!
Ja ei muuta kun hakemaan..
Pikkuhiljaa alkaa ottaan päähän tää jatkuva lääkkeiden popsiminen =/
Noi mukulat mitkä tällä hetkellä vetelee sikeitä sängyssä, ei varmasti oo kumpainenkaan saaneet tätä määrää antibiootteja kun tämä vielä nahan alla majaileva.. Mutta, hänen parhaakseen kuitenkin mua hoidetaan..
Tässäpä sitten eiliseltä oikein pallo-kuvaa, tasan 30+0 siis viikot ja kyllähän tällä kai on.. Ei sitä ite niin huomaa, paitsi valokuvista ja siitä, että esim. työ-äitiyshousut ahdistaa :D Samoten työ-liivi ei enään mene kiinni..
Ja edestä kuvattuna :)
Tänään kävelin ipanoiden kanssa kauppaan, noin 2km ja kaupassa olo-aika meni lähinnä kärryihin nojaten, lähes kaksin kerroin kun tuonne alavatsalle alko taas polttaan ihan urakalla :( Siinäpä sitten olikin kiva yrittää miettiä, että mitähän vielä piti ostaa ja samalla komentaa muksuja että käyttäytyvät kunnolla..
Onneks olotila helpotti ja kotiin taaperrettiinkin sitten hitaampaa tahtia..
Kotona hetkeks jalat ylös ja ruoan ym. jälkeen lähdettiin vielä uudestaan ulkoileen..
Rauhassa kun kulkee niin tulee ihan hyvä, ipanat otti vielä potkukelkankin matkaansa ja paluumatkalla tultiinkin neljä-päällä sillä (minä, lapset ja maha ;) )..
Jalkoihin se lähinnä otti kun kelkka oli niin pieni, mutta kotiin päästessä sitten myös liitoskivut muistutti itsestään =/ Että pitääkin kaikkea vielä kokeilla :D
Noo.. Jos vielä kovin särkee, niin ainahan voi hakea sairaslomaa,
nyt jo huvittanu kun moni samalla työpaikalla oleva on mulle todennu, että "hyvin sä oot töissä jaksanu olla" jne.. Ja näitä on siis tullut useammasta suusta.
Vielä olis 3 viikkoa ennen kuin alkaa talviloma ja siitä mammaloma, saa nähdä kuinka jaksaa..
Mutta tässäpä taas pieni romaanin pätkä teille luettavaksi :D
Tiistaina neuvolaan joten ehkäpä viimeistään keskiviikkona sitten kuulumisia tulee tännekkin päin :)
Se olis noin 6viikkoa ja 6päivää kun oltais "täys-aikasia" ja ainakin sen mukaan mitä oon käsittänyt, niin tarpeeksi kypsiä syntymään. Kuitenkin 9viikkoa ja 6päivää aikaa myös täyteen 40viikkoon, mutta en usko että ihan niin pitkälle mennään.
Ensimmäinen ja toinenkin lapsista on syntyneet jo ennen, eka 39+4 ja toinen 39+5 ;)
Niin ja lupashan se lääkärikin, että ylitse ei ainakaan päästetä.
Noo.. Edellisestä tulehduksesta luulin selvinneeni ja perjantaina sitten aloin soitteleen tuloksia uusimmasta pissi-testistä, jolla siis piti varmistaa että antibiootit on tehonneet..
Neuvolassa ei tiedetty mitään (yllätys) joten sit vaan pirautteleen taas äitipolille. Sieltä osastonsihteeri kurkkas koneelta ja sano ettei hän nyt ala näitä analysoimaan, mutta sen verran voi sanoa että GBS- arvot on edelleen koholla..
Sanoi laittavansa lääkärille viestiä että analysoi tulokset pikapuoliin ja soittelee jos on tarvetta.
Eikä mennyt kuin tunnin verran ja puhelin soi, arvasin heti että sieltä soittavat kun ihan outo numero oli..
Hmm.. Semmonen hoono-soomi setähän se sitten langan päässä itseensä esitteli ja kysy et on huonokin paikka, ei mittää antaa tulla nyt vaan ne tulokset ja samalla pengoin lasten kanssa kirpparipöytiä :D
Tosi hyvin silti sai puheesta selvän, ei tarvinnu kertaakaan miettiä että mitähän toi nyt tarkotti tai kysyä että niin mitä :)
Elikkäs strepto oli ja strepto on edelleen. *PRKL*
Tää nyt halus sitten välttämättä määrätä mulle vielä penisilliiniä, koska kaikki muut on jo kokeiltu. Kerto vielä, että täähän yleensä vaan aiheuttaa ennenaikasia synnytyksiä kun on virtsis jne.. Mä en sit tiedä oliko se tutkinu mun papereita ennen kun soitti, mut kyllähän mä ton olen tienny..
Kyseli myös että supisteleeko jne.. Ei mua kyllä supista, tai ainakaan en tunnista niitä, mutta alavatsalla kyllä välillä repii ihan huolella, joko oikealla tai vasemmalla puolella, mutta yleensä siis eri aikaan..
Njoo,, nyt sit kuitenkin viikon kuuri milcopen- nappeja 1*3päivässä ja sit kuurin
jälkeen taas uutta näytettä labraan..
Ja ongelmahan meinas tulla, kun lääkäri kyseli että mistä apteekista haluan tän hakea, perjantai kun kyseessä niin mahdollisimman nopeesti tietysti halus että alotan kuurin.. No tottakai olin että meidän kylän apteekista ja tämä ilmotti soittavansa reseptin sinne.
Hetken päästä soi puhelin ja hoono-soomi soitti, ettei siellä ole tota lääkettä, vaan ainoastaan se mille oon allerginen,, Sovittiin toinen apteekki, kun satuin just oleen kaupungissa lasten kanssa. Taas meni hetki ja puhelin soi, ei ollut sielläkään, eikä toisessakaan mihin oli jo ehtinyt soittaan, mutta kolmannesta kaupungin apteekista sitten löyty!
Ja ei muuta kun hakemaan..
Pikkuhiljaa alkaa ottaan päähän tää jatkuva lääkkeiden popsiminen =/
Noi mukulat mitkä tällä hetkellä vetelee sikeitä sängyssä, ei varmasti oo kumpainenkaan saaneet tätä määrää antibiootteja kun tämä vielä nahan alla majaileva.. Mutta, hänen parhaakseen kuitenkin mua hoidetaan..
Tässäpä sitten eiliseltä oikein pallo-kuvaa, tasan 30+0 siis viikot ja kyllähän tällä kai on.. Ei sitä ite niin huomaa, paitsi valokuvista ja siitä, että esim. työ-äitiyshousut ahdistaa :D Samoten työ-liivi ei enään mene kiinni..
Ja edestä kuvattuna :)
Tänään kävelin ipanoiden kanssa kauppaan, noin 2km ja kaupassa olo-aika meni lähinnä kärryihin nojaten, lähes kaksin kerroin kun tuonne alavatsalle alko taas polttaan ihan urakalla :( Siinäpä sitten olikin kiva yrittää miettiä, että mitähän vielä piti ostaa ja samalla komentaa muksuja että käyttäytyvät kunnolla..
Onneks olotila helpotti ja kotiin taaperrettiinkin sitten hitaampaa tahtia..
Kotona hetkeks jalat ylös ja ruoan ym. jälkeen lähdettiin vielä uudestaan ulkoileen..
Rauhassa kun kulkee niin tulee ihan hyvä, ipanat otti vielä potkukelkankin matkaansa ja paluumatkalla tultiinkin neljä-päällä sillä (minä, lapset ja maha ;) )..
Jalkoihin se lähinnä otti kun kelkka oli niin pieni, mutta kotiin päästessä sitten myös liitoskivut muistutti itsestään =/ Että pitääkin kaikkea vielä kokeilla :D
Noo.. Jos vielä kovin särkee, niin ainahan voi hakea sairaslomaa,
nyt jo huvittanu kun moni samalla työpaikalla oleva on mulle todennu, että "hyvin sä oot töissä jaksanu olla" jne.. Ja näitä on siis tullut useammasta suusta.
Vielä olis 3 viikkoa ennen kuin alkaa talviloma ja siitä mammaloma, saa nähdä kuinka jaksaa..
Mutta tässäpä taas pieni romaanin pätkä teille luettavaksi :D
Tiistaina neuvolaan joten ehkäpä viimeistään keskiviikkona sitten kuulumisia tulee tännekkin päin :)
torstai 17. helmikuuta 2011
rv 28+6
Elikkäs huomenna sitten alkais 30:s raskausviikko,
Viimenen kymppi alkaa kuitenkin vasta viikon päästä :D
Jepsulleen.. Maanantaina kotiutu ne uudet kärryt meille ja tässä nyt sitten tulos, ahkeran pesun ja puunauksen jälkeen;
Merkkinä ja mallina Emmaljunga Cerox - rattaat, pehmeällä kantokopalla (kovike pohjassa tietenkin) ja kopasta saa lämpöpussin kun poistaa pohjalevyn :)
Rattaissa heitto-aisa, mikä on ehdoton että saa työntö-suunnan vaihdettua tarvittaessa ja umpikumirenkaat, eipä tarvitse pumppua kantaa mukana eikä pelätä renkaiden puhkeamista ;)
Edellisissä kärryissä meillä oli käännettävä istuin-osa, merkki oli silloin sama, mutta mallina oli City cross, aivan ihanat nekin oli, eikä nämä oikeastaan eroa kuin tuolla kiinteällä istuin-osalla ja hieman ovat ehkä leveämmät. City crossit taitaa olla myös ihan vähän kevyemmätkin, mutta eipä tuosta nyt ole haittaa :)
Ja eiköhän näihinkin totu aika pian, kunhan nyt saa ne vielä käyttöön :D
Edelleenkin tuntuis siis massussa olevan kaikki kohdallaan, ainakin siitä päätellen että tähän emäntään koitetaan porata kantapäällä reikää tohon navan yläpuolelle :D
Viimenen kymppi alkaa kuitenkin vasta viikon päästä :D
Jepsulleen.. Maanantaina kotiutu ne uudet kärryt meille ja tässä nyt sitten tulos, ahkeran pesun ja puunauksen jälkeen;
Merkkinä ja mallina Emmaljunga Cerox - rattaat, pehmeällä kantokopalla (kovike pohjassa tietenkin) ja kopasta saa lämpöpussin kun poistaa pohjalevyn :)
Rattaissa heitto-aisa, mikä on ehdoton että saa työntö-suunnan vaihdettua tarvittaessa ja umpikumirenkaat, eipä tarvitse pumppua kantaa mukana eikä pelätä renkaiden puhkeamista ;)
Edellisissä kärryissä meillä oli käännettävä istuin-osa, merkki oli silloin sama, mutta mallina oli City cross, aivan ihanat nekin oli, eikä nämä oikeastaan eroa kuin tuolla kiinteällä istuin-osalla ja hieman ovat ehkä leveämmät. City crossit taitaa olla myös ihan vähän kevyemmätkin, mutta eipä tuosta nyt ole haittaa :)
Ja eiköhän näihinkin totu aika pian, kunhan nyt saa ne vielä käyttöön :D
Edelleenkin tuntuis siis massussa olevan kaikki kohdallaan, ainakin siitä päätellen että tähän emäntään koitetaan porata kantapäällä reikää tohon navan yläpuolelle :D
lauantai 12. helmikuuta 2011
rv28+1
Eilenpä pärähti taas uusi viikko käyntiin :)
Ja pestasinpa sitten esikoisen ottamaan pari kuvaa, kun ei tolla järkkärillä oikein itse onnistu kuvia ottamaan, paitsi sitten ajastimen kanssa, mutta sen sihtaaminen onkin sitten toinen hommansa :D
Tässä siis, etureppu edestä päin :)
Ja sivulta;
Edelleenkään en osaa olla ihmettelemättä, että onpas sillä kokoa ja vieläkin olen pärjännyt ilman tukivyötä!
Tai olishan se muutamaan kertaan ollut todella hyvä olla, mutta jos sen laitan, niin sitten saa vessassa ravata jatkuvasti, nimittäin kun poika on niin alhaalla, niin vyö painaa sitten rakkoa.
Jos vaikka töissä on koko päivän jaloillaan ja joutuu nostelemaan (sillon kun muut ei sitä estä ;) ) niin olis hyvä olla, mutta oonpa oppinu ainakin taas kuunteleen kroppaani ja pyytämään apua ;)
Hmm.. Pitäis katsella noille vaatekasoillekkin paikkaa, mihin ihmeeseen mä ne työnnän kun tässä asunnossa noi vaatteiden säilytys-tilat on aika rajalliset ja edelleenkin se ylimääränen vaatekaappi on vaan ostamatta.
Elättelen toiveita että päästäis vähän isompaan muutamaan :)
Nyt alkaa jo välillä tuleen luottavainen olotila, "viisi viikkoa töitä jäljellä ja ainakin vuosi poissa työ-elämästä",, tekikö mulle tän olotilan se, että noi tietyt viikot tuli täyteen?
Välillä aamulla herätessä ensimmäinen ajatus on, "no nyt se on kuollut" kun parista tökkäsystä ei ala liikettä tuntua.. Niin, pitäis muistaa, että meidän lapsilla on aivan uskomattomat unenlahjat, eikä tämäkään siis voi kovin huono-uninen olla..
Yleensä sitten piristyy kun nousen ylös ja olen hetken istuskellut.
Mutta eipä sen kummempia taas tälläkään kertaa.
Palataan taas! :)
Ja pestasinpa sitten esikoisen ottamaan pari kuvaa, kun ei tolla järkkärillä oikein itse onnistu kuvia ottamaan, paitsi sitten ajastimen kanssa, mutta sen sihtaaminen onkin sitten toinen hommansa :D
Tässä siis, etureppu edestä päin :)
Ja sivulta;
Edelleenkään en osaa olla ihmettelemättä, että onpas sillä kokoa ja vieläkin olen pärjännyt ilman tukivyötä!
Tai olishan se muutamaan kertaan ollut todella hyvä olla, mutta jos sen laitan, niin sitten saa vessassa ravata jatkuvasti, nimittäin kun poika on niin alhaalla, niin vyö painaa sitten rakkoa.
Jos vaikka töissä on koko päivän jaloillaan ja joutuu nostelemaan (sillon kun muut ei sitä estä ;) ) niin olis hyvä olla, mutta oonpa oppinu ainakin taas kuunteleen kroppaani ja pyytämään apua ;)
Hmm.. Pitäis katsella noille vaatekasoillekkin paikkaa, mihin ihmeeseen mä ne työnnän kun tässä asunnossa noi vaatteiden säilytys-tilat on aika rajalliset ja edelleenkin se ylimääränen vaatekaappi on vaan ostamatta.
Elättelen toiveita että päästäis vähän isompaan muutamaan :)
Nyt alkaa jo välillä tuleen luottavainen olotila, "viisi viikkoa töitä jäljellä ja ainakin vuosi poissa työ-elämästä",, tekikö mulle tän olotilan se, että noi tietyt viikot tuli täyteen?
Välillä aamulla herätessä ensimmäinen ajatus on, "no nyt se on kuollut" kun parista tökkäsystä ei ala liikettä tuntua.. Niin, pitäis muistaa, että meidän lapsilla on aivan uskomattomat unenlahjat, eikä tämäkään siis voi kovin huono-uninen olla..
Yleensä sitten piristyy kun nousen ylös ja olen hetken istuskellut.
Mutta eipä sen kummempia taas tälläkään kertaa.
Palataan taas! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)