rv28+1

Eilenpä pärähti taas uusi viikko käyntiin :)
Ja pestasinpa sitten esikoisen ottamaan pari kuvaa, kun ei tolla järkkärillä oikein itse onnistu kuvia ottamaan, paitsi sitten ajastimen kanssa, mutta sen sihtaaminen onkin sitten toinen hommansa :D
Tässä siis, etureppu edestä päin :)

Ja sivulta;


Edelleenkään en osaa olla ihmettelemättä, että onpas sillä kokoa ja vieläkin olen pärjännyt ilman tukivyötä!
Tai olishan se muutamaan kertaan ollut todella hyvä olla, mutta jos sen laitan, niin sitten saa vessassa ravata jatkuvasti, nimittäin kun poika on niin alhaalla, niin vyö painaa sitten rakkoa.
Jos vaikka töissä on koko päivän jaloillaan ja joutuu nostelemaan (sillon kun muut ei sitä estä ;) ) niin olis hyvä olla, mutta oonpa oppinu ainakin taas kuunteleen kroppaani ja pyytämään apua ;)

Hmm.. Pitäis katsella noille vaatekasoillekkin paikkaa, mihin ihmeeseen mä ne työnnän kun tässä asunnossa noi vaatteiden säilytys-tilat on aika rajalliset ja edelleenkin se ylimääränen vaatekaappi on vaan ostamatta.
Elättelen toiveita että päästäis vähän isompaan muutamaan :)

Nyt alkaa jo välillä tuleen luottavainen olotila, "viisi viikkoa töitä jäljellä ja ainakin vuosi poissa työ-elämästä",, tekikö mulle tän olotilan se, että noi tietyt viikot tuli täyteen?
Välillä aamulla herätessä ensimmäinen ajatus on, "no nyt se on kuollut" kun parista tökkäsystä ei ala liikettä tuntua.. Niin, pitäis muistaa, että meidän lapsilla on aivan uskomattomat unenlahjat, eikä tämäkään siis voi kovin huono-uninen olla..
Yleensä sitten piristyy kun nousen ylös ja olen hetken istuskellut.

Mutta eipä sen kummempia taas tälläkään kertaa.

Palataan taas! :)