Hyvää Tapaninpäivää!

Täällä huimat rv21+2 :)
Viisi päivää maagiseen rajaan ;)

Rakenne-ultrassa siis käytiin, 22.12.
siellä kaikki hyvin, erittäin vilkas vauvan alku löytyi, koko ajan hän oli "loikkaaja-asennossa" eli selkä ylöspäin, kädet rinnan alla ja jalat masun alla koukussa ja niitä sitten ojenteli niin että pylly nousi :D
Aivot oli kunnossa, sydän oli kunnossa, aortan kaari oli kunnossa, selkäydinkanava oli kunnossa ja kaikki raajat oli kunnossa. Myös mahalaukku näkyi selvästi ja munuaiset toimii kun rakko oli pissaa täynnä :)
Mitat vastas viikkojansa, pikkasella oli painoa noin 320grammaa <3

Kunnon profiili-kuvaa ei saatu kun kasvot oli niin tiukasti alaspäin, ettei mistään suunnasta onnistunut, mutta eipä tuo mitään, tammikuun lopulla on 4d-ultra :)

(selkä ylhäällä, pylly vasemmalle ja pää oikealla, kasvot alaspäin )

Reisiluuta kun kätilö alkoi mittaamaan, niin siinä vaiheessa tämä mamma oli haukankatseella mukana ja rääkäsin "MÄ TIESIN!!" Ja sitten tarkistettiin näinkö mä oikein, kyllä! Ei niistä vehkeistä voinut erehtyä, oikein näin ja oikein aavistin, pikkanen poikahan se siellä <3 <3

Lääkärin pakeilla kävin myös ja kaikki kunnossa sielläkin :)
Tuo lääkäri antoi luvan varata ultran juuri sille ajankohdalle kun itse haluan ja sanoinkin että mielellään siellä 27 viikolla tulisin tarkistukseen, lekuri oli tätä jo vähän aavistellutkin ja oli samaa mieltä, että siellä sitten.
Menin varaileen aikaa ja sain helmikuun alkuun, jälkeenpäin sitten laskettiin tuo päivä, että mitä se tekee viikoissa ja kas, 27+4, tasan samat mihin edellinen odotus päättyi.
Voipi olla siis että hiukan kädet hikoaa ja sydän hakkaa kun oven avaa..

No.. Nyt seuraava tarkastus on neuvola heti 3.1. ja sitten siellä tammikuun lopulla se 4d ja pari viikkoa siitä niin ä-poli.
Näillä mennään taas <3

Yli puolenvälin!! rv20+1

Puoliväli, se oli eilen!
Hurjaa :D

Vielä 1viikko ja 6päivää niin ollaan ensimmäinen etappi saavutettu, sitten voi todella sanoa, että meille TULEE vauva.
Kyllä tämä potkii hurjasti ja sykkeetkin on aina vahvat olleet kun olen kuunnellut,
välillä tuntee itsensä jopa vainoharhaseks tuon dopplerin kanssa, kun pitää kuunnella vaikka justiinsa olis liikkeet tuntuneet.
Se vaan taitaa olla tapa..

Tässä olen sairastellu joten siinä syy minkä takia jutut on jääneet vähemmälle,
ensin iski hirmu tukkoisuus, se meni ohi ja alle viikon päästä se tuli takasin, ei meinannu henki kulkea ollenkaan, mutta niin siitäkin vaan onneksi selvittiin.
Kuumetta ei missään vaiheessa nostanut ko. tauti, mitä vähän ihmettelin, olis voinu mennä nopeampaa ohitsekkin sitten..

No, flunssa on selätetty, töissä jopa epäiltiin että onko se jopa sikaa, kun sitä on sotapoikien keskuudessa ollut ja sieltä käy todella paljon väkeä meillä kaupalla ostoksilla, eikä ne reppanat ole pienenä vissiin oppineet että olisi ihan kohteliasta laittaa kättä eteen jos alkaa yskittään vaikkapa siinä kassalla..
No, sairastettu joka tapauksessa on, oli mikä ikinä olikaan..

Sittenpä iskikin selässä hermot jumiin, kuluneen viikon maanantai-iltana alko jomottelemaan ja ajattelin että se menee kyllä ohitse yön aikana, kun usein on niin ollut että illalla jomottelee ja aamuun mennessä on ollut ohi, mutta ei...
Tällä kertaa tuotti tuskaa nousta sängystä ylös, saati kävellä, istua, ajaa autoa..
Päätin että nyt riittää ja lääkäriin sitten vaan. Ainoa että hoitomahdollisuudet on todella rajalliset tällä hetkellä ;)
Tulehduskipulääkkeet - EI
Hieronta - EI, koska mahalleni en voi mennä

joten ainoaksi jäi panadol ja lepo. Oon kyllä koittanu kovasti venytellä sen mitä taivun, mutta eipä tuo näytä oikein auttavan =/
Oli se jo yhden päivän parempi, mutta taas kivut palas, *murinaa* vasen jalka särkee samaan tyyliin kuin joskus pienenä kun oli kasvukipuja.. inhottavaa.

Hmm.. tarvii toivoa että alkaa kuitenkin kohtapuoliin helpottamaan, kuitenkin töissä pitäisi selviytyä vielä seuraavat 3kuukautta.

Keskiviikkona meillä onkin edessä rakenne-ultra :) Isäntäkin pääsee mukaan, koska koulut päättyy tuollon keskiviikkona niin ei ole paljoa kuskattavia ja näin ollen kuljetukset onnistuu vähemmällä määrällä autoja, hienoa!
Saapa nähdä näyttääkö tämä tyyppi että kumpaako puolta hän edustaa ;)

4d-ultrankin varasin, ihan uteliaisuuttani vaan, kun ennen ei olla käyty ja viimeks ei sitten ehdittykkään enään.. Jospa siis tällä kertaa :)

Niin moni on siinä käynyt ja kehunut että on hyvä, niin tottahan mäkin haluan! Etenkin kun ei ikinä tiedä, onko tämä se viimeinen vauva joka meille on tulossa..

Jeps, tässäpä eiliseltä kuvatusta, koko kollaasi valmiina, sitten alkaakin loppu-ajan kuvailut :)


Ja palaillaanhan taasen ens viikolla! 0/

rv 18+3

Viikko taas viimeisestä kirjoituksesta,
hurjaa kuinka paljon pieni todella tuolla kehittyy näinkin lyhyessä ajassa, seitsemässä päivässä! Nyt liikkeet tuntuvat jo päivittäin ja aina kun itse rauhottuu paikoilleen niin pieni hetki menee ja tökkiminen alkaa <3 <3

Rakenne-ultraan on aikaa jäljellä 2viikkoa ja 2 päivää, jänskättää.
Toivottavasti siellä on edelleen kaikki mallillaan!
Sukupuolestakin voin sanoa olevani jo lähes 100% varma ;) Mutta jääköön ne mun epäilyikseni sinne saakka kun varmuus saadaan :P

Hmm..
Kaamea väsymys vaivaa, tämä päiväkin on alotettu kuitenkin jo klo 04.00 eikä viime yönä oikein uni tuntunut tulevan ollenkaan,, silmät nukkuivat, aivot ei, ärsyttävää.
josko se tästä taas..

Juubelis, perjantaina oli tasaviikko 18+0 ja tässäpä tuolta aamulta kuvaa masutuubin kera;

rv17+3

Eilen illalla, mun piti lähteä saunaan, mutta enhän mä sitten voinut kun masussa alko bileet!
Kunnon tuuppimista ja hutkimista, navan paikkeilla näky vaan semmosta nykimistä ja vuoroin tuntui alamasulla myllerrystä ja mä olin rakastunu <3
aww.. Siellä asuu ja ennen kaikkea kasvaa joku pieni maailmanvallottaja <3

Onhan noi aiemmin tuntuneet, mutta nyt näky jo selvästi ulospäinkin, mä en malta odottaa että liikkeet tuosta vielä vahvistuvat ja sitä aikaa kun saa valitella että potkut rintalastan alle tekee kipeää ;)
Kaikki ajallaan <3

rv 17+0

Viisi viikkoa "enkeli-rajaan" jäljellä, voi kun viikot vierisi nopsasti, myös siitä eteenpäin.

Ei tätä oman masun kasvua meinaa taas edes tajuta, ennen kun ottaa jokaisena tasaviikko-päivänä kuvan ja laittaa ne vieretysten, onhan siinä muutosta!
Viikko sitten massun malli oli aika hauska, ihmeellinen kuula *nauraa*
Tässäpä tämmöinen "kollaasi", lisäilen siihen sitten lisää kun viikkoja kertyy :)



Rakenneultrakin sieltä lähestyy, kaksi päivää ennen joulua.
Saapa nähdä joudunko meneen sinne yksin vai pääseekö mies mukaan.. Toivottavasti pääsee, koska mua ahdistaa mennä yksin sinne äitipolille.
Viimeks kun mä menin sinne yksin, sain vain huonoja uutisia ja lähdin ilman vauvaa.

Np-ultrassa kun käytiin niin mun oma syke oli varmasti aika huima siinä odotustilassa ja samoten kämmenet hikoili ym.. mitäs sit jos sinne tosiaan yksin olis mentävä *pureskelee kynsiään*
No, kai siitäkin selviäis, ehkä.

Täällä mä olen kotona kääriytyneenä viltteihin, jatkuvasti kylmä ja vaihtelevasti sitten lämmin. Kuumekko lie sahaa oikein kunnolla =/
Kuitenkaan mitattaessa ei näytä että olis edes pientä lämpöä.
Päätä jyskää inhottavasti ja kurkku on kipee, korvakin vetää tukkoon ja tuntuu ettei edes ajatus kulje kunnolla. Damn..

Sairaslomalla siis sunnuntaihin ja maanantaina töihin.
Sanoin lääkärillekkin, et jos mun ei tarvis ajatella kuin itseäni, niin kyllä mä menisin sinne, mutta nyt on joku toinenkin kyseessä.. Totesikin vain että ehdottomasti menet kotiin lepäämään.
Tänään se onnistuukin, kun vein lapset aamusella päiväksi hoitoon, muutaman tunnin päästä ne jo kotiutuukin ja mä voisin mennä vaikka veteleen päikkärit tähän väliin kun on hiljaista :)

Lisäänpä..

vielä ihan muuta kuin odotukseen liittyvää,
eli nyt vasta älysin katsella blogin asetuksia ja mullahan ei ollutkaan tuolla kommenttien ilmotuksessa täppää, vaan siellä oli valittuna kohta "ei koskaan".

Ja samalla huomasin että onhan tänne jo useampi kommenttikin tullut *punastelee* joten kiitos niistä ja ei, en ole ylpeä vaikken niihin ole vastannut, tästä eteenpäin kyllä yritän vastata kun ilmotus- toiminto on nyt käytössä :)

Rv 15+5 ja neuvola

Neuvolassa siis tänään.
Vähän tavallaan jännitti, että mitä on edessä kun viimeksi täti heitteli lähinnä sammakoita silmille, taisinkin jo aiemmin niistä kirjoittaa.

Nyt menin sinne, eläväiset jäi leikkimään odotushuoneeseen ja jätinkin sitten huoneen oven auki että pääsevät tarvittaessa huoneeseen ja myös kuulen mitä touhuavat.

Ensimmäisenä istahdin penkille ja sanoin tädille, että muutappa muuten sitten sinne tietoihin että mulla on kolme synnytystä takana, eikä kahta kuten sinne laitoit.
Se alkoi heti koittamaan että saako sen vaihdettua ja näyttikin lähinnä siltä että mitähän sieltä seuraavaks tulee kun selitti mulle, että nää on kun näissä on tämmöset aikarajat minkä sisällä tämän saa vaihdettua, mutta eiköhän sen saa ja kirjotan vielä tuohon allekkin jne.
Kun hänellä vaan tuli jotenkin semmonen kun viimeks puhuttiin että ei se synnytys olis ollu, mutta kyllähän se on kun ei sitä voi keskenmenoksikaan laskea.. jne,,,

Vissiin menny naistenpolilta tai sitten synnäriltä, ehkä molemmista jopa, noottia perille.. Kun niissähän mä siitä valitin. Mutta siis hyvä vaan.
Mun oli tarkotus lykätä semmonen iso nivasta tietoja myös luettavaksi, mutta kun oli sitten asian käsittänyt kuten se pitääkin, niin lähdin paperit kourassa kotiinkin..

Jep,
kaikki arvot ym. näytti siis kuitenkin olevan kohdillaan, paino noussu viime käynnistä (10+ jotain) vain kilon ( \o/ ) ja samoin hemoglobiini oli noussut edelliskerrasta, 124 -> 128 :)
Hienoa, ei siis vielä ainakaan lisärautaa.
Paineet oli matalat kuten aina, tällä kertaa jopa matalammat kun viimeksi 107/60 ja sykkeet jumpsutti nätisti heti kun laitteen laitto päälle, siinä 150 tienoilla oli, kohdunpohjakin hienosti sieltä nousussa, tossa se tuntu vähän navan alapuolella :)

Tämä täti tällä kertaa jopa kysyi multa, että onko mulla miten luottavainen olo nyt tämän odotuksen suhteen kun ajattelee tuota edellistä?
Olin hiukan äimänä tosta kysymyksestä, koska ei se viimeks oikeestaan edes kyselly mitään tosta edellisestä odotuksesta :o

Se joka sinne nootin onkaan antanut, niin kyllä kiitoksen nyt ansaitsis, nimittäin viime käynnin jälkeisenä yönä mä en nukkunut kun muutaman tunnin, kun päässä vaan pyöri se mitä siellä mulle sanottiin.

Niin, vastaushan oli että on ja ei.
Mä olen päättänyt saada tämän lapsen, mutta silti tiedän mitä kaikkea voi tapahtua vaikka kuinka päättäisin ja mitä. Ei se lopulta ole mun päätettävissä.

Tultiin sitten kotiin ja kotitöitä tuossa puuhailin, kun sitten istahdin niin monta pientä monotusta tuli että tuntui!
Kyllä hetken aikaa oli "lamaantunut" olo kun tajusin että heeii!! Täältähän tulee jo näin voimakkaita potkuja :D <3

Jep, ilta meni sitten rentoutuessa koko perheen kesken kylpylässä ja nyt särkee päätä, onneksi jo helpottamaan päin sekin.

Ja ei muuta kun ens kertaan!